Jukka Lindfors
Yle
Videovuokrauksesta tuli 1980-luvulla nopeasti menestyvä bisnes. Samalla nousivat puheenaiheiksi videoväkivalta, porno ja piratismi.
Erityisesti oltiin huolissaan videoiden vaikutuksesta lapsiin. Valvontaa pyrittiin aluksi toteuttamaan esim. Valtion elokuvatarkastamon kieltolistoilla ja poliisin takavarikoilla.
Ääni- ja kuvatallennetuottajat ry. piti erillistä videolakia tarpeettomana ja pyrki korjaamaan epäkohdat alan omalla tarkastuselimellä.
Kulttuuriministeri Gustav Björkstrand puolsi ehdotettua lainsäädäntöä tv-haastattelussa, vaikka myönsikin ettei ollut perehtynyt videoliikkeiden tarjontaan.
Vuonna 1987 tuli voimaan videolaki, joka kielsi K18-elokuvien levityksen videokasetteina.
Videonauhojen helppo monistettavuus nosti myös piratismin alan yrittäjien huolenaiheeksi.
Alkeellisimmat ratsioissa löytyneet piraattielokuvat olivat ulkonäöltään normaaleja tyhjäkasetteja, joiden selkämykseen oli käsin kirjoitettu elokuvan nimi.
Teksti: Jukka Lindfors
