Hyppää pääsisältöön

Helena Takalosta olympiavoittaja 1976

Helena Takalon täpärä kultamitali Innsbruckin vuoden 1976 kisojen pikamatkalla oli naishiihtäjiemme ensimmäinen henkilökohtainen olympiavoitto 24 vuoteen.

Tietolaatikko

Helena Takalo oli Innsbruckin vuoden 1976 talvikisojen menestyksekkäin suomalaisurheilija. Naisten 10 kilometrillä Raisa Smetanina jätti hänet kakkoseksi vain vajaan sekunnin erolla. Takalon mitalisarjaa Innsbruckin täydensi Suomen naisten viestihopea.

Takalo ehti maaliin 1,04 sekuntia Raisa Smetaninaa nopeammin.

Pikamatkan dramatiikka jatkui kilpailua seuranneena aamuna, kun Takalo joutui kuultavaksi positiivisesta dopingnäytteestä.

Näytteen todettiin kuitenkin kuuluneen kolmanneksi tulleelle neuvostoliittolaiselle Galina Kulakovalle.

Kulakovan hylkääminen nosti samalla Hilkka Kuntolan neljännelle sijalle.

Lopputulokset:
1. Helena Takalo, Suomi: 15.48,69.
2. Raisa Smetanina, N-liitto: 15.49,73.
(Galina Kulakova, N-liitto: 16.07,36. Kulakovan suoritus hylättiin doping-testin jälkeen.)
3. Nina Balditseva, N-liitto: 16.12,82.
4. Hilkka Kuntola, Suomi: 16.17,74.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto