Hyppää pääsisältöön

Chamonix´sta Sankt Moritziin

Suomi aloitti kultamitalisarjansa jo ensimmäisissä talviolympialaisissa Chamonix´ssa vuonna 1924. Kultaperinne jatkui yli 40 vuotta.

Tietolaatikko

Chamonix 1924: Clas Thunberg 3 kultaa (pikaluistelu 1500 m, 5000 m, yhteispisteet), hopea (10 000 m), pronssi (500 m). Julius Skutnabb kulta (pikaluistelu 10 000 m), hopea (5000 m), pronssi (yhteispisteet). Ludovika ja Walter Jakobsson hopea (pariluistelu). Tapani Niku pronssi (18 km hiihto). Väinö Bremer - August Eskelinen - Ville Mattila - Heikki Hirvonen hopea (sotilaspartiohiihto).
Sankt Moritz 1928: Clas Thunberg 2 kultaa (pikaluistelu 500 m, 1500 m). Julius Skuttnabb hopea (pikaluistelu 5000 m). Jaakko Friman pronssi (pikaluistelu 500 m).
Lake Placid 1932: Veli Saarinen kulta (56 km), pronssi (18 km). Väinö Liikkanen hopea (56 km).
Garmisch-Partenkirchen 1936: Sulo Nurmela - Klaus Karppinen - Matti Lähde - Kalle Jalkanen kulta (4x10 km hiihto). Birger Wasenius 2 hopeaa (pikaluistelu 5000 m ja 10000 m), pronssi (1500 m). Antero Ojala pronssi (pikaluistelu 5000 m). Pekka Niemi pronssi (18 km hiihto).
Sankt Moritz 1948: Heikki Hasu kulta (yhdistetty). Martti Huhtala hopea (yhdistetty). Lauri Silvennoinen - Teuvo Laukkanen - Sauli Rytky - August Kiuru hopea (4x10 km hiihto). Lassi Parkkinen hopea (pikaluistelu 10000 m). Benjam Vanninen pronssi (50 km hiihto). Pentti Lammio pronssi (pikaluistelu 10000 m).

Edustusjoukkueen valttiässä kaksissa ensimmäisissä talvikisoissa oli luistelija Clas Thunberg. Chamonix´ssa hän otti kolme kultaa, neljä vuotta myöhemmin Sankt Mortizissa vielä kaksi.

Suomen hiihdon ensimmäinen olympiamitalisti oli Tapani Niku, joka kylki kipeänä saavutti pronssia Chamonix´n jääladuilla.

Lake Placidissa Suomi sai ensimmäisen hiihtokultansa, kun Veli Saarinen ja Väinö Liikkanen ottivat kaksoisvoiton.

Garmisch-Partenkirchenissä 1936 ruoka oli suomalaisten mielestä outoa, ja natsien politrukit hengittivät selostajien niskaan. Kisoista radioitiin jo ohjelmaa suomalaisiin koteihin.

Suomen ainoa kultamitali tuli hiihtoviestistä, jonka meikäläinen sankari oli ankkuri Kalle Jalkanen. Pekka Niemi sivakoi pronssia 18 kilometrillä.

Ensimmäisissä sodanjälkeisissä talviolympialaisissa 1948 suomalaisten vahvin laji oli yhdistetty, jossa Heikki Hasu ja Martti Huhtala ottivat kaksoisvoiton.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.