Hyppää pääsisältöön

Chamonix´sta Sankt Moritziin

Julkaistu . Päivitetty

Suomi aloitti kultamitalisarjansa jo ensimmäisissä talviolympialaisissa Chamonix´ssa vuonna 1924. Kultaperinne jatkui yli 40 vuotta.

Tietolaatikko

Chamonix 1924: Clas Thunberg 3 kultaa (pikaluistelu 1500 m, 5000 m, yhteispisteet), hopea (10 000 m), pronssi (500 m). Julius Skutnabb kulta (pikaluistelu 10 000 m), hopea (5000 m), pronssi (yhteispisteet). Ludovika ja Walter Jakobsson hopea (pariluistelu). Tapani Niku pronssi (18 km hiihto). Väinö Bremer - August Eskelinen - Ville Mattila - Heikki Hirvonen hopea (sotilaspartiohiihto).
Sankt Moritz 1928: Clas Thunberg 2 kultaa (pikaluistelu 500 m, 1500 m). Julius Skuttnabb hopea (pikaluistelu 5000 m). Jaakko Friman pronssi (pikaluistelu 500 m).
Lake Placid 1932: Veli Saarinen kulta (56 km), pronssi (18 km). Väinö Liikkanen hopea (56 km).
Garmisch-Partenkirchen 1936: Sulo Nurmela - Klaus Karppinen - Matti Lähde - Kalle Jalkanen kulta (4x10 km hiihto). Birger Wasenius 2 hopeaa (pikaluistelu 5000 m ja 10000 m), pronssi (1500 m). Antero Ojala pronssi (pikaluistelu 5000 m). Pekka Niemi pronssi (18 km hiihto).
Sankt Moritz 1948: Heikki Hasu kulta (yhdistetty). Martti Huhtala hopea (yhdistetty). Lauri Silvennoinen - Teuvo Laukkanen - Sauli Rytky - August Kiuru hopea (4x10 km hiihto). Lassi Parkkinen hopea (pikaluistelu 10000 m). Benjam Vanninen pronssi (50 km hiihto). Pentti Lammio pronssi (pikaluistelu 10000 m).

Edustusjoukkueen valttiässä kaksissa ensimmäisissä talvikisoissa oli luistelija Clas Thunberg. Chamonix´ssa hän otti kolme kultaa, neljä vuotta myöhemmin Sankt Mortizissa vielä kaksi.

Suomen hiihdon ensimmäinen olympiamitalisti oli Tapani Niku, joka kylki kipeänä saavutti pronssia Chamonix´n jääladuilla.

Lake Placidissa Suomi sai ensimmäisen hiihtokultansa, kun Veli Saarinen ja Väinö Liikkanen ottivat kaksoisvoiton.

Garmisch-Partenkirchenissä 1936 ruoka oli suomalaisten mielestä outoa, ja natsien politrukit hengittivät selostajien niskaan. Kisoista radioitiin jo ohjelmaa suomalaisiin koteihin.

Suomen ainoa kultamitali tuli hiihtoviestistä, jonka meikäläinen sankari oli ankkuri Kalle Jalkanen. Pekka Niemi sivakoi pronssia 18 kilometrillä.

Ensimmäisissä sodanjälkeisissä talviolympialaisissa 1948 suomalaisten vahvin laji oli yhdistetty, jossa Heikki Hasu ja Martti Huhtala ottivat kaksoisvoiton.

Teksti: Jukka Lindfors

Katso myös

Aiheeseen liittyvää

2014

2012

  • Mestarihiihtäjä August Kiuru kuvailee sormillaan pervitiiniannoksen suuruutta.

    Sinivalkoista suksea vauhditettiin dopingilla jo 1940-luvulla

    Pervitiini siivitti sotien jälkeistä kilpahiihtoa.

    Suomalaista suksimahtia ryyditettiin 1940-luvulla pervitiinillä, sodasta tutulla ihmeaineella. Mestarihiihtäjä Aku Kiuru kuvailee avoimesti ja värikkäästi aineiden jakelua hiihtäjille ennen starttia ja kesken kilpailunkin. "Höökipulveri” oli niin tanakkaa tavaraa, että se sai "kuolleetkin kulkemaan".

    Kommentteja 12

  • Hiihtäjä Aki Karvonen tunnusti veritankkauksen lääkärien paljastusten jälkeen

    Toukokuussa 1985 ensin Tv-uutiset pöyhäisi jutussaan suomalaisurheilijoiden mittavaa dopingin käyttöä. Heti perään A-studiossa lääkäri Markku Alen ja muut urheilulääkärit paljastivat suomalaisurheilijoiden verenmakuisen harjoittelun salaisia apukeinoja. Paljastusten seurauksena hiihtäjä Aki Karvonen päätyi myöntämään veridopingin käytön heti seuraavana päivänä.