Hyppää pääsisältöön

Lasten sota

Sotilas hevoskuorman ohjaksissa ja evakuoituja karjalaisia lapsia sekä nainen muuttokuorman päällä istumassa evakkomatkalla.
Sotilas hevoskuorman ohjaksissa ja evakuoituja karjalaisia lapsia sekä nainen muuttokuorman päällä istumassa evakkomatkalla. SA-kuva. Sotilas hevoskuorman ohjaksissa ja evakuoituja karjalaisia lapsia sekä nainen muuttokuorman päällä istumassa evakkomatkalla. Kuva: SA kuva talvisota,perheet

Lasten elämästä tuli sota-aikana arvaamatonta. Turvaa tuovat ihmissuhteet muuttuivat. Sota merkitsi monille lapsille eroa vanhemmista sekä kodin ja läheisten menettämistä. Sota on jättänyt jälkensä myös sodan jälkeisiin kiintymyssuhteisiin.

Lataa mp3-tiedostona

Melkein miljoona lasta joutui elämään herkintä lapsuuttaan talvi- ja jatkosodan aikana. Sota-ajan lasten kokemuksista kertovat Martti Siimes, Maire Rimmi, Kaino Heikkinen ja Sisko Isotalo.

Lapset jäivät sota-aikana usein yksin

Sota-aika ja sitä seurannut työntäyteinen aika jättivät jälkensä suomalaislasten ja heidän vanhempiensa kiintymyssuhteisiin.

Sosiologian dosentti Sari Näre sanoo, että tutkimusten mukaan suomalaiset ovat keskimääräisesti välttelevämmin kiintyviä kuin muualla Euroopassa. Taustalla ovat kulttuurinen pohja ja sodan tilannetekijät.

Välttelevät ja turvalliset kiintymyssuhteet viittaavat brittiläisen John Bowlbyn kiintymysteoriaan. Turvallisesti vanhempiinsa kiintyneet lapset ovat saaneet riittävästi hoivaa. He uskaltavat ilmaista tunteensa, sillä heitä on myös tuettu ollessaan pettyneitä, itkuisia ja vihaisia. Turvallisesti kiintyneiden lasten on helppo kestää stressitilanteita.

Välttelevästi kiintyneiden lapset taas kokevat, että vanhempaan tai muuhun hoitajaan ei ole voinut vedota tunteita ilmaisemalla. Tämän vuoksi välttelevästi kiintyneillä lapsilla on pakonomainen tarve luottaa omiin voimiinsa uhkatilanteissa, sillä he eivät voi luottaa aikuisten tai kenenkään muunkaan kykyyn antaa turvaa.

Tunteet eivät olleet puheena

Osa sota-ajan lapsista joutui nimenomaa välttelevän kiintymyssuhteen asetelmaan, jossa vähätellään omia tunteita. Lasten tuli olla sota-aikana tottelevaisia ja kuuliaisia.

Kasvatuksen lähtökohtana ei ollut tunteiden huomioon ottaminen, vaan lapsia koulutettiin selviytymään ankarissa oloissa. Lapsia ei juurikaan kehuttu, koska kuviteltiin heidän alkavan kuvitella itsestään liikoja.  

Lapset joutuivat ottamaan vastuuta kodista ja sisaruksista, kun vanhemmat olivat kiireisiä.  Sen ajan ajatusten mukaan lasten kuulten ei puhuttu sodasta, koska lasten tarvetta käsitellä sotakokemuksia ei ymmärretty. Samalla se tarkoitti usein sitä, että lapset jäivät sodan aiheuttaman surun kanssa yksin.

Omillaan pärjäävät

Sari Näre kutsuu sota-ajan lapsia kannettalijoiksi. Lapset joutuovat kannattelemaan vanhempiaan, eivätkä he voineet pitää ääntä itsestään. Sodanaikainen ns. kannattelijasukupolvi on kasvanut siihen, että omat tarpeet sivuutetaan.

Suomalaisten elämä ei palannut ennalleen

Sodan vaikutukset suomalaiseen sielunmaisemaan jatkuvat tänäkin päivänä. Tutkijan mielestä sen ajan työkeskeisyys on periytynyt nykaikaan. Sari Näreen mielestä ei ole yllättävää, että sellaiset asiat kuten arvaamattomuus, muutospakko, yllätyksellisyyden varjo leijuvat koko ajan ilmassa. Ikään kuin vanhempi sukupolvi olisi siirtänyt sen tunnekokemuksen seuraaville sukupolville.

On myös sanottu, että sota-ajan lapsuus on ollut voimavara. Se auttanut asettamaan myöhemmät vastoinkäymiset oikeisiin mittasuhteisiin.

Talvisodan jälkeen evakkoon joutuneita karjalaisia palaa koteihinsa vallatulle alueelle. Kaksi äitiä lapsineen linja-auton vieressä. SA-kuva.

Talvisodan jälkeen evakkoon joutuneita karjalaisia palaa koteihinsa vallatulle alueelle. Kaksi äitiä lapsineen linja-auton vieressä. SA-kuva.Talvisodan jälkeen evakkoon joutuneita karjalaisia palaa koteihinsa vallatulle alueelle. Kaksi äitiä lapsineen linja-auton vieressä. SA-kuva.
Piikkilankaesteitä Karjalan kannaksen itäosassa. Rasteroitu kuva teoksesta "Itsenäisen Suomen puolustusvoimat". SA-kuva.

Piikkilankaesteitä Karjalan kannaksen itäosassa. Rasteroitu kuva teoksesta "Itsenäisen Suomen puolustusvoimat". SA-kuva.Piikkilankaesteitä Karjalan kannaksen itäosassa. Rasteroitu kuva teoksesta "Itsenäisen Suomen puolustusvoimat". SA-kuva.

Perustuu ohjelmaan: Suomi talvisodassa Haastateltavat: Sari Näre, Martti Siimes, Maire Rimmi, Kaino Heikkinen ja Sisko Isotalo. Toimittaja: Seppo Heikkinen Vuosi: 2009

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Islamin vieraana

    6-osainen sarja islamista.

    6-osaisessa sarjassa professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan – sen historiaan, kulttuuriin, kuvataiteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ohjelmasarja on valmistunut v. 2003.

  • Buddhan jalanjäljillä

    Buddhalaisuus

    Buddhalaisuus ei ole kristinuskoon tai islamiin verrattavissa oleva uskonto, vaan pikemmin filosofia, joka opettaa tien korkeimman moraalisen, henkisen ja intellektuaalisen "valaistumisen" saavuttamiseen.