Hyppää pääsisältöön

Mäntyrannan toinen kulta Innsbruckissa

Julkaistu 09.12.2009 - 09:00. Päivitetty 10.05.2016 - 11:04

Kolmenkympin mestari Eero Mäntyranta otti voiton myös vuoden 1964 olympialaisten pikamatkalla. Kahdella kullallaan ja viestihopeallaan hän sai lisänimen "Mr. Seefeld".

Tulokset: 1. Eero Mäntyranta 50.54,1 2. Harald Grönningen (Norja) 51.34,8 3. Sixten Jernberg (Ruotsi)51.42,2 4. Väinö Huhtala 51.45,4. Kalevi Laurila jäi yhdeksänneksi ajalla 51.59,8.

Miesten 15 km:n ratkaisijoina olivat 30 kilometrin voittaja Eero Mäntyranta, Norjan Harald Grönningen ja Ruotsin Sixten Jernberg.

Maastohiihdon osalta talvikisat olivat Suomen kunniakkaimmat, toteaa selostaja Pekka Tiilikainen.

Teksti: Jukka Lindfors

Katso myös

Lataa kilpailu MP3-tiedostona (yle.fi)
Suomen olympiakomitea: 1964 mitalitilasto (noc.fi)
IOC: Innsbruck 1964 (olympic.org)
Suomen hiihtoliitto (hiihtoliitto.fi)
Eero Mäntyranta Museo (Pello) (naamisuvanto.net)

Kommentit

"Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

Kommentteja 5
Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.
Martti Syrjä – kirjailijaperheen villi individualisti ja rock-yhtyeen maalaileva keulakuva

Martti Syrjä avoimena ja syväluotaavana.

Eppu Normaali -yhtyeen keulakuva, laulaja ja sanoittaja Martti Syrjä on kulkenut uransa aikana pitkän matkan läpi murheellisten laulujen maan. Arkisto-ohjelmissa laulaja kertoo elämänvaiheistaan ja yhtyeen taipaleesta vuosikymmenten aikana.
Kumpi kitaramies on karismaattisempi? Vertaile viisutyylejä meiltä ja muualta!

Vertaile tämän vuoden viisutyylejä menneisiin.

Euroviisut ovat paitsi musiikin, myös esiintymistyylien ilojuhla. Keräsimme tämän ja menneiden vuosien tapauksia leikkimieliseen vertailuun. Kerro kommenteissa, mitä muita samankaltaisia tyyliniekkoja löydät tältä ja edellisiltä vuosilta! Vuoden 2019 Euroviisujen esityksiä löydät täältä.

Kommentteja 3

Näin avaat oven oikein

Tietoisku opettaa oikean tavan avata ovi.

Joka kolmas suomalainen avaa oven väärin, vaikka oikea tapa on helppo oppia. Hepskukkuun Kesken kaiken -sarja näyttää, kuinka ovi avataan asianmukaisesti.

Kommentteja 18
Hurriganes: Get On

Suomalaisen rock and rollin klassikko livenä 1974.

Pikajunan nopeudella etenevä kaahausnumero vakiinnutti Hurriganesin aseman suomalaisen rock and rollin ehdottomana peruspilarina.
Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Kommentteja 4
Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

Veikko Kankkoselle olympiakultaa

Innsbruckissa 1964 Veikko Kankkonen hyppäsi olympiakullan.

Innsbruckissa 1964 Veikko Kankkonen toi Suomelle kaikkien aikojen toisen olympiavoiton mäkihypyssä. Kotona Suomen mitalimiestä odotti kansalaisten hurmioitunut vastaanotto.

Kommentteja 2
30 km:n voitto Mr. Seefeldille

Eero Mäntyranta voitti kaiken vuonna 1964.

Suomi innostui, kun "kolmenkympin velho" Eero Mäntyranta otti Innsbruckissa 1964 ylivoimaiset voitot niin ladulla kuin komeuskilpailussa.

Kommentteja 4
Helena Takalosta olympiavoittaja 1976

Takalo ehti maaliin 1,04 sekuntia Raisa Smetaninaa nopeammin

Helena Takalon täpärä kultamitali Innsbruckin vuoden 1976 kisojen pikamatkalla oli naishiihtäjiemme ensimmäinen henkilökohtainen olympiavoitto 24 vuoteen.
Olympiakultaa Marja-Liisalle ja Matille

Voitokkaat kisat Sarajevossa 1984

Marja-Liisa Hämäläinen nousi Sarajevon vuoden 1984 talvikisojen ehdottomaksi hiihtokuningattareksi. Matti Nykänen keräsi hypyillään sekä kultaa että hopeaa.

Kommentteja 1

Tjuren från Malax jagar världstoppen i gymskidåkning: ”Har inte skidat sedan 2003”

Är redan femma i världen, efter ett par månaders träning.

Kan världens bästa bänkpressare bli världens snabbaste sprintskidåkare i gymmiljö? Det är ingen omöjlighet. Fredrik Smulter har bara tränat skierg i ett par månader och är redan femma på världsrankingen. "Jag vill bryta fördomar", säger han.
Trondheim saknar motkandidater – skid-VM 2025 går till Norge

Den norska staden fick nobben både 2021 och 2023.

Den första maj gick ansökningstiden ut för skid-VM 2025. Endast en stad valde att söka mästerskapet, Trondheim i Norge. Vi kan glädjas över en folkfest i Trondheim 2025, säger det norska skidförbundets chef Erik Röste.
Ytterligare en estnisk skidåkare erkänner dopning: "Jag kan inte längre leva i en lögn"

Dopningsskandalen fortsätter att växa, Algo Kärp erkänner.

Under skid-VM i Seefeld avslöjades en omfattande och systematisk dopningshärva och nu fortsätter skandalen att svälla. I den estninska tidningen Ohtuleht träder nu den 33-årige estniske doldisen Algo Kärp fram och erkänner att han dopat sig.
Dopningsskandalen kom som en blixt från klar himmel för Österrikes landslagstränare – tror att den blir dödsstöten för skidåkningen i landet

”Det är inga superresultat alls att tala om”

Vi måste vara ärliga och säga att vi inte märkt något på resultaten, säger Österrikes landslagstränare Trond Nystad med anledning av att Dominik Baldauf och Max Hauke nu är dopningsmisstänkta.

Kommentteja 2

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Kapellimestari Nils-Eric Fougstedtin sohvakalusto maksettiin Munkkiniemen kreivin rahoilla – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 24. toukokuuta.

Toukokuun 24. päivänä syntynyt Nils-Eric Fougstedt (1910–1961) sävelsi kuuluisan Romanssinsa keskellä sodan vuosia. Elokuvamusiikki oli vain pieni osa monipuolisen musiikkimiehen elämäntyötä. Terveysongelmista kärsinyt Fougstedt kuoli vain 50-vuotiaana kesken komean uran.
Viulutaiteilija Heimo Haitto erotettiin pienenä perheestään – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 22. toukokuuta.

Heimo Haiton isä teki sopimuksen Boris Sirpon kanssa: 9-vuotias poika jäisi Viipurin musiikkiopiston johtajan kasvatettavaksi eikä saisi tavata vanhempiaan ennen kuin täyttäisi 18 vuotta. Heimosta tuli kuuluisa viuluvirtuoosi, joka 14-vuotiaana pakeni talvisotaa Amerikkaan ja ajautui lopullisesti eroon perheestään.

Kommentteja 2
"Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

Kommentteja 5
Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.
Martti Syrjä – kirjailijaperheen villi individualisti ja rock-yhtyeen maalaileva keulakuva

Martti Syrjä avoimena ja syväluotaavana.

Eppu Normaali -yhtyeen keulakuva, laulaja ja sanoittaja Martti Syrjä on kulkenut uransa aikana pitkän matkan läpi murheellisten laulujen maan. Arkisto-ohjelmissa laulaja kertoo elämänvaiheistaan ja yhtyeen taipaleesta vuosikymmenten aikana.
Kumpi kitaramies on karismaattisempi? Vertaile viisutyylejä meiltä ja muualta!

Vertaile tämän vuoden viisutyylejä menneisiin.

Euroviisut ovat paitsi musiikin, myös esiintymistyylien ilojuhla. Keräsimme tämän ja menneiden vuosien tapauksia leikkimieliseen vertailuun. Kerro kommenteissa, mitä muita samankaltaisia tyyliniekkoja löydät tältä ja edellisiltä vuosilta! Vuoden 2019 Euroviisujen esityksiä löydät täältä.

Kommentteja 3
Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Kommentteja 7
Yleisradiomies, musiikintutkija Toivo Haapanen oli vastuunkantaja – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 15. toukokuuta.

Toivo Haapanen oli muusikko ja taiteilija, mutta hoiti vastuuntuntoisena miehenä myös hallinnolliset tehtävät. Hän oli Yleisradion musiikkipäällikkö, Radio-orkesterin ylikapellimestari, Helsingin yliopiston musiikkitieteen professori ja huolehti lisäksi myös lukuisista luottamustoimista. Siinä oli yhdelle miehelle liikaa.

Kommentteja 2
Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.
Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.
Last Call! Remu & Hurriganesin viimeinen keikka

”Kun mä päätän, että Hurriganesia ei enää ole, sitä ei ole."

”Kun mä päätän, että Hurriganesia ei enää ole, sitä ei ole." Remu & Hurriganesin tarina päättyi viimeiseen keikkaan tammikuussa 2018.
Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.
"Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

Kommentteja 1
Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.