Hyppää pääsisältöön

Videomies Perttu Rastas

1980-luku oli videon kulta-aikaa. Videotaiteen tuntija Perttu Rastas palauttaa mieliimme historiaa kuvanauhojen takana.

VHS-nauhat ovat nykyään ongelmajätettä, mutta 80-luvulla video toimi oivana mediakasvatuksen välineenä.

Mahdollisuus nauhoittaa tv-ohjelmia muutti katsojien tapaa käyttää aikaansa television äärelllä. Katsojat pystyivät ottamaan television haltuun: kelaamaan, nopeuttamaan ja hidastamaan kuvaa.

Kun ihmiset hankkivat videointivälineitä, he näkivät itse kuinka moninaisia vaiheita esimerkiksi televisio-ohjelman tekoon liittyy.

Perttu Rastas oli perustamassa ensimmäisiä videopajoja, joista innostuivat erityisesti taiteilijat. Videotaide onkin nykyään näkyvä osa nykytaiteen kenttää.

Teksti: Emilia Kemppi

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto