Hyppää pääsisältöön

Veikko Kankkoselle olympiakultaa

Innsbruckissa 1964 Veikko Kankkonen toi Suomelle kaikkien aikojen toisen olympiavoiton mäkihypyssä. Kotona Suomen mitalimiestä odotti kansalaisten hurmioitunut vastaanotto.

Tietolaatikko

Veikko Kankkonen (s. 1940) oli viisinkertainen Salpausselän voittaja ja kaksinkertainen Keski-Euroopan mäkiviikon kultamitalisti
Innsbruckin normaalimäen tulokset: 1) Veikko Kankkonen 229.9 pistettä 2) Toralf Engan NOR 226.3 p. 3) Torgeir Brandtzaeg NOR 222.9 p.
Innsbruckin ison mäen kilpailussa Veikko Kankkonen otti hopeaa

Epävarma avaushyppy normaalimäen kilpailussa jätti Kankkosen sijalle 29. Toisella kierroksella ponnistus osui kohdalleen, ja hyppy ylsi 80 metriin.

Myöhemmin Kankkonen sanoi suorituksen tapahtuneen "kuin hurmoksessa". Se oli kilpailun paras leiskaus ja nosti Kankkosen neljännelle tilalle.

Ratkaisu jäi kiduttavasti viimeisen kierroksen päätöshyppyyn. Kankkosen 79 metrin pituinen loikka varmisti Suomen kullan ja kirvoitti riemun kotiyleisöistä.

Selostaja Pekka Tiilikainen suhtautui lopputulokseen suomalaisen nöyrästi ja vähäeleisesti: "Kultamitali on Suomen, ei suunnaton voitto pisteissä, mutta sentään Suomen suksen ja Suomen miehen loistava suoritus. Se antaa meille oikeuden olla iloisia, vaikka ylpeyttä emme halua nostaa esiin."

Kisajoukkueen palatessa kotiin väkijoukot sentään innostuivat kiljumaan kovaan ääneen Kankkosen ja kaksi kultaa hiihtäneen Eero Mäntyrannan nimiä.

Urheiluruutu tallensi tunnelmia kisaa seuraavasta kotikatsomosta. Vaikka suurin osa kuvasta on mykkää, omaisten tunteet välittyvät silti väkevinä vuosikymmenien takaakin.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto