Hyppää pääsisältöön

Juha Siro: Marilynin hiuspinni

Kun ihminen menettää muistinsa, hänen minuutensakin alkaa murtua. Mitä identiteetistä jääkään jäljelle, siitä kertoo Juha Siron romaani. Hän pohtii, mikä on aitoa ja onko sillä mitään väliä.

Tietolaatikko

Juha Siro (s. 1951)

Tuotantoa:
Vapaa pudotus (runokokoelma, 1998)
Musta runokirja ( runokokoelma, 2000)
Elämän tarkoitus (runokokoelma, 2002)
Kuningatarperhonen (romaani, 2004)
Saat toivoa kolmesti (romaani, 2007)
Satakieli (runokokoelma, 2008)
Marilynin hiuspinni (romaani , 2009)

Siro jäljittää tarinallaan Marilynin hiuspinnin aitoutta, mutta samalla päähenkilön minuuden aitoutta, sitä mikä on omaa. Romaanin Mies pyrkii kirjoittamaan itseään oman menneisyytensä kautta. Samalla hän yrittää saada hallintaan omaa elämäänsä, josta on menettämässä otteensa.

Parisuhteen kuvaajana Juha Siro on taitava. Miehellä ja Vaimolla on pitkä avioliitto takanaan, mutta silti he yhä rakastavat toisiaan. Yhteiselämää vaikeuttavat kuitenkin Miehen muistin vähittäinen heikkeneminen ja samalla minuuden muuttuminen. Tästä kaikesta Siro kertoo vaivihkaisen hienotunteisesti.

Teksti: Nadja Nowak ja Seppo Puttonen

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto