Hyppää pääsisältöön

Talvisota mediassa

Toimittaja Pekka Tiilikainen haastattelee sotilaita rintamalla.
Toimittaja Pekka Tiilikainen haastattelee sotilaita rintamalla. SA-kuva. Toimittaja Pekka Tiilikainen haastattelee sotilaita rintamalla. Kuva: SA kuva Pekka Tiilikainen,talvisota,sotilaat

Talvisota oli suomalaisten suuri hetki maailman polttopisteessä. Varsinkin Suomen torjuntavoitot Neuvostoliitosta loivat suurta mediatapahtumaa. Yleisesti on väitetty, että kansalta katosi realistinen kuva sodankulusta, sillä suomalainen sensuuri toimi aika voimakkaasti.

Lataa mp3-tiedostona

Poliittisen historian dosentti Martti Julkunen Turun yliopistosta sanoo, että suurin osa amerikkalaisista ja saksalaisista lehtimiehistä oli tullut Suomeen sen vuoksi, että he olivat halunneet seurata vuoden 1940 Helsingin olympialaisten valmisteluja. Kiinnostus olympialaisista kääntyi sotaan, kun Suomi alkoi menestyä sodassa.

Joka päivästä uutisoitiin

Ulkomaiset lehtimiehet pitivät Suomea maailman ykkösuutisena koko talvisodan ajan. Itse taistelutapahtumista oli vähän sisältöä,  mutta Suomen liikennettä, olosuhteita ja varsinkin talvea esiteltiin laajasti mediassa.

Ulkomaiset kirjeenvaihtajat pääsivät taisteluiden päätyttyä myös rintamalle järjestelyille retkille, joista tehtiin sotaraportteja. Amerikkalaisen sotakirjeenvaihtajan raportti Raatteentien näkymistä on traaginen kuvaus.

Raporttien tyylinä on kertoa mitä ympärillä tapahtuu. Haastateltavat olivat vakaita ja rauhallisia.  Uutisraporttien sävy Suomelle oli myönteinen. Joskus esiintyi kritiikkiä tiedotustoimintaa kohtaan, mutta varsinaisia kielteisiä sävyjä ei ollut.

Suomessa oli talvisodan aikana kattava sensuuriorganisaatio. Sensuuri karsi välitettävistä tiedoista ilmapommitusten tarkat osumat ja kaiken sellaisen tiedon, joka saattoi auttaa vihollista. Keskityksiä ja suunnitelmia ei  paljastettu. Sensuuri koski ulkomaisia kirjeenvaihtajia.

Mediakatko muutaman viikon ajan

Helmikuussa vuonna 1940 käynnistyi Neuvostoliiton suurhyökkäys. Sotatilanne muuttui radikaalisti, mikä näkyi myös suomalaisten antamissa tiedoissa ulkomaisille kirjeenvaihtajille. Aluksi raportoitiin kiihtyneistä pommituksista, mutta sitten   suomalaiset eivät antaneet tietoa siitä miten venäläiset etenivät. Vasta  helmikuun lopulla tiedotusvälineet saivat tietoa, että suomalaiset ovat perääntyneet.

Kun Saksa kaksi viikkoa myöhemmin hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan, alkoi kansainvälisen lehdistön kiinnostus Suomea kohtaan hiipyä. Lehtimiehet lähtivät Suomesta pois.

Sensuurin käänteinen vaikutus

Kansallisen audiovisuaalisen arkiston tutkija Jari Sedergrenin mukaan  sotilasviranomaiset sensuroivat elokuvia, lehtiä ja radio-ohjelmia. Sensuurilinja lieveni kuitenkin yllättäen. Elokuvaleikkauksiakin oli vähemmän. Elokuvasensuuri kielsi edelleen asioita ulkomaisissa elokuvissa, mutta samoja aiheita napattiinkin talvisodan ja Puolustusvoimien katsauksiin – oman propagandan käyttöön.

Toimittaja Pekka Tiilikainen haastattelee sotilaita rintamalla. SA-kuva.

Toimittaja Pekka Tiilikainen haastattelee sotilaita rintamalla. SA-kuva.Toimittaja Pekka Tiilikainen haastattelee sotilaita rintamalla. SA-kuva.
Toimittaja Pekka Tiilikainen lumipuku päällään haastattelee sotilaita rintamalla. Papereita tutkitaan taskulampun valossa. SA-kuva.

Toimittaja Pekka Tiilikainen lumipuku päällään haastattelee sotilaita rintamalla. Papereita tutkitaan taskulampun valossa. SA-kuva.Toimittaja Pekka Tiilikainen lumipuku päällään haastattelee sotilaita rintamalla. Papereita tutkitaan taskulampun valossa. SA-kuva.
Sotapropaganda vuodelta 1940. Venäläisten lentokoneesta rintamalle pudottamaa sotapropagandaa, karikatyyri Mannerheimistä ja kehoitus vastarinnasta luopumiseen. Kuva: Arja Lento/YLE

Sotapropaganda vuodelta 1940. Venäläisten lentokoneesta rintamalle pudottamaa sotapropagandaa, karikatyyri Mannerheimistä ja kehoitus vastarinnasta luopumiseen. Kuva: Arja Lento/YLESotapropaganda vuodelta 1940. Venäläisten lentokoneesta rintamalle pudottamaa sotapropagandaa, karikatyyri Mannerheimistä ja kehoitus vastarinnasta luopumiseen. Kuva: Arja Lento/YLE

Perustuu ohjelmaan: Suomi talvisodassa Haastateltavat: Jari Sedergren ja Martti Julkunen. Lukijoina Marko Pulkkinen ja Mia Paju. Toimittaja: Seppo Heikkinen Vuosi: 2009

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Islamin vieraana

    6-osainen sarja islamista.

    6-osaisessa sarjassa professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan – sen historiaan, kulttuuriin, kuvataiteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ohjelmasarja on valmistunut v. 2003.

  • Buddhan jalanjäljillä

    Buddhalaisuus

    Buddhalaisuus ei ole kristinuskoon tai islamiin verrattavissa oleva uskonto, vaan pikemmin filosofia, joka opettaa tien korkeimman moraalisen, henkisen ja intellektuaalisen "valaistumisen" saavuttamiseen.