Hyppää pääsisältöön

Myllylän ensimmäinen olympiavoitto

Julkaistu . Päivitetty

Mika Myllylä voitti 30 km:n työlään kisan Naganon olympialaisissa 1998 ja toi Suomen mieshiihtäjille ensimmäisen olympiakullan 22 vuoteen.

Tietolaatikko

30 km:n hiihdon (p) tulokset: 1) Mika Myllylä FIN 1.33.55,8 2) Erling Jevne NOR 1.35.27,1 3) Silvio Fauner ITA 1.36.08,5 4) Jari Isometsä FIN 1.36.51,4 5) Fulvio Valbusa ITA 1.37.21 6) Harri Kirvesniemi FIN 1.37.45,9 7) Marco Albarello ITA 1.38.07 8) Giorgio Di Centa ITA 1.38.14 9) Vladimir Legotin RUS 1.38.28 10) Per Elofsson SWE 1.38.47

Edellisen miesten kultamitalin oli saavuttanut Suomen viestijoukkue vuoden 1976 talviolympialaisissa.

Myllylä oli samalla ensimmäinen 30 km:n olympiavoittaja sitten Eero Mäntyrannan, joka vuonna 1964 hiihti kultaa Innsbruckissa.

Naganon kilpailu käytiin vaikeissa olosuhteissa: rata oli raskas, ja lumipyry vaikeutti hiihtoa. Jari Isometsä sijoittui neljänneksi, Harri Kirvesniemi kuudenneksi.

Myllylä otti Naganossa myös pronssia 10 km:n perinteisen tyylin kilpailussa sekä 4 x 10 km:n viestissä.

Teksti: Jukka Lindfors

Katso myös

  • Kotimaisia vaalilupauksia mallia 1983

    Käsittelyssä vuoden 1983 vaalien lupausten toteutuminen.

    Käsittelyssä vuoden 1983 vaalien vaalilupausten toteutuminen tai oikeammin toteutumatta jääminen. Toimittajana Ari Korvola. Syynissä aikakauden vaikutusvaltaisimmat poliitikot puolueineen.

    Kommentteja 1

  • Katinraadoista leimahti suuri margariinisota

    1960-luvun alun skandaali romahdutti margariinin menekin.

    1960-luvun alussa alkoi valtavat mittasuhteet saavuttanut rasvasota, joka pudotti margariinin menekin ja loi kuluttajien mieliin kauhukuvia sen raaka-aineista. Olli Ihamäen ohjelmassa skandaalia ja sen vaiettuja taustoja muistelevat entiset lehdentekijät.

    Kommentteja 4

  • Rockstopin kuudes ja viimeinen vuosi

    Rockstopin kuudes ja viimeinen vuosi

    Rockstopin kuudes vuosi jäi lopulta vain puolikkaaksi. Varsinaisia jaksoja nähtiin syksyn 1992 aikana viisi. Tammikuussa 1993 esitettiin vielä ohjelmasarjan koko viiden ja puolen vuoden lähetysajalta koottu muistokooste. Erikoisjaksossa kaudella nähtiin maineikas jenkkiyhtye Toto, lisäksi vierailtiin ulkomailla Yhdysvalloissa ja Englannissa sekä Pohjoismaissa kesäfestareilla. Ohjelmasarjan vihoviimeiset jaksot on koottu tähän artikkeliin.

  • Rintamäkeläiset-sarjan näyttelijöitä: Veijo Pasanen (roolinimi Antti Rintamäki) ja Sirkka Lehto (roolinimi Leena Rintamäki).

    Menestyssarja Rintamäkeläiset piirsi kuvan pienviljelijän sielunmaisemasta

    Rintamäkeläiset oli 1970-luvun katsotuimpia sarjoja.

    Maaseudulle sijoittuva sarja Rintamäkeläiset valloitti monet suomalaiskatsojat vuosina 1972–1978. Sinä aikana sarjassa ehdittiin juoda kahvia niin monta kertaa, että siitä tuli käsite. Kuvattiin siinä toki muutakin kuin kahvinjuontia – kahden pientilallisperheen edesottamuksia ja maaseudun murrosta.

  • Leevi and the Leavings Euroviisukarsinnoissa (1981).

    Tällainen oli Gösta Sundqvist ja tätä kaikkea hän teki

    Kooste muusikon, viihteentekijän ja jalkapallomiehen urasta.

    Gösta Sundqvist (1957–2003) oli renessanssityylinen monialaosaaja: laulujen ja radioviihteen tekijä, muusikko ja jalkapallojoukkueen vetäjä. Elävä arkisto kokosi hänen musiikkiaan, haastattelujaan ja radio-ohjelmanäytteitään kolmelta vuosikymmeneltä.

    Kommentteja 1
  • Ministerit vuonna 1983 vaaliväittelyssä. Taustalla kuvaa eduskunnasta.

    Kotimaisia vaalilupauksia mallia 1983

    Käsittelyssä vuoden 1983 vaalien lupausten toteutuminen.

    Käsittelyssä vuoden 1983 vaalien vaalilupausten toteutuminen tai oikeammin toteutumatta jääminen. Toimittajana Ari Korvola. Syynissä aikakauden vaikutusvaltaisimmat poliitikot puolueineen.

    Kommentteja 1
  • Arja-Liisa työskentelee hissityttönä Stockmannilla (1966).

    Stadin lauantai

    Millainen oli nuoren lauantai Helsingissä vuonna 1966?

    Arja-Liisa ja Mikael ovat 16-vuotiaita, helsinkiläisiä nuoria. Miten nuorten lauantaipäivä sujuu 1960-luvun Stadissa?

    Kommentteja 2

Aiheeseen liittyvää

2009

  • Mikalle olympiahopeaa Lillehammerista

    Mika Myllylä saavutti ensimmäisen arvokisahopeansa kiskomalla itsensä "hullun lailla" toiseksi Lillehammerin 50 kilometrin kilpailussa.

    Mika Myllylä saavutti ensimmäisen arvokisahopeansa kiskomalla itsensä "hullun lailla" toiseksi Lillehammerin 50 kilometrin kilpailussa.

2008

  • Alsgaardin ja Myllylän takaa-ajotaisto

    Mika Myllylä hävisi Norjan Thomas Alsgaardille täpärästi Ramsaun MM-kisojen takaa-ajokilpailussa vuonna 1999. Suomalaiset kokivat kärsineensä kisassa vääryyttä.

    Mika Myllylä hävisi Norjan Thomas Alsgaardille täpärästi Ramsaun MM-kisojen takaa-ajokilpailussa vuonna 1999. Suomalaiset kokivat kärsineensä kisassa vääryyttä.

  • Viidenkympin MM-voitto Trondheimissa

    Vuonna 1997 Mika Myllylä hiihti hurmoksessa Suomelle ensimmäisen 50 kilometrin maailmanmestaruuden liki kolmeen vuosikymmeneen.

    Vuonna 1997 Mika Myllylä hiihti hurmoksessa Suomelle ensimmäisen 50 kilometrin maailmanmestaruuden liki kolmeen vuosikymmeneen.

  • Myllylä kympin kunkku Ramsaussa

    Mika Myllylä pudotti Norjan Björn Dählien valtaistuimelta Ramsaun maailmanmestaruuskisojen kymmenen kilometrin kilpailussa vuonna 1999.

    Mika Myllylä pudotti Norjan Björn Dählien valtaistuimelta Ramsaun maailmanmestaruuskisojen kymmenen kilometrin kilpailussa vuonna 1999.

Relaterade artiklar

2017

2016

  •

    Skidteknik för nybörjare

    Med rätt skidteknik kan du åka skidor som ett proffs.

    Längdskidåkning är mycket bra och effektiv konditionsträning. Hela kroppen får sig en ordentlig genomgång då man använder sig av kroppens alla muskelgrupper. Här lär du dig lätt diagnonalåkning, något svårare dubbelstakning och den mycket effektiv fristilen, eller skate.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Kuuntele lähetystä

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Katinraadoista leimahti suuri margariinisota

1960-luvun alussa alkoi valtavat mittasuhteet saavuttanut rasvasota, joka pudotti margariinin menekin ja loi kuluttajien mieliin kauhukuvia sen raaka-aineista. Olli Ihamäen ohjelmassa skandaalia ja sen vaiettuja taustoja muistelevat entiset lehdentekijät.

  • Rakastetut satukuunnelmat tuovat seikkailua ja jännitystä elokuun iltoihin

    Seikkailukuunnelmia lapsille ja nuorille

    Lomakauden loppuessa radiodraaman ystäviä hellitään kiehtovilla satukuunnelmilla. Tarinannälkäiset lapset ja aikuiset viedään arkiaskareista eksoottiselle saarelle etsimään nuoruuden lähdettä ja viktoriaaniseen kartanoon selvittämään salaisuuksia. Pääsemme Ville Valdemarin matkassa lännenelokuvan kuvauksiin, jännitämme onnellisia loppuja hurjissa perinnesaduissa ja kiidämme Shehrezadin lentävällä matolla Tuhannen ja yhden yön taruihin.

    Kommentteja 6

  • Kun Kalle-Kustaa Korkki Pekka Lipposen Santo Utopiaan lähetti

    Legendaarinen kuunnelma jäi Haapakosken viimeiseksi

    Jännityskuunnelmasarja Öljyä ja aivopesua kuultiin radioaalloilla ensimmäisen kerran keväällä 1961. Tarinan päähenkilöitä ei tarvinnut kuulijoille esitellä, sillä heidät – Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen – kyllä tunnettiin. Huippusuosittu sarja jäi kirjoittajansa Aarne Haapakosken viimeiseksi. Elävä arkisto esittää kuunnelman kokonaisuudessaan.

    Kommentteja 5

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

    Kommentteja 3

  • Knalleja, sateenvarjoja, loitsuja ja olviretkeä - radiodraamaa keskikesän juhlaan

    Radiodraaman juhannuspaketissa useita toivekuunnelmia

    Hellii juhannuksena helle tai piinaa sade ja savuava grilli, voivat radiodraaman ystävät uppoutua kuunnelmien maailmaan. Seikkaile Knallin ja sateenvarjon kanssa New Yorkin alamaailmassa, noitien kera juhannustanhuvilla ja selvitä hukkuneen miehen kohtalo komisario Vahtosen kanssa.

  • Ota radiodraamat mukaasi, minne menetkin!

    Lataa kuunnelmat omalle laitteelle

    Kaikki arkistosta julkaistavat radiodraamat ovat kuunneltavissa Areenan kautta, mutta osa on myös ladattavissa omalle laitteelle. Ota suosikkisi mukaan ja uppoudu kuunnelmien maailmaan mökkirannassa, tunturissa tai ulkomailla nettiyhteyksien ulottumattomissa. Kokoamme tälle sivulle ladattavat radiodraamat, jotka on julkaistu arkistosopimuksen puitteissa.

  • Elämäntapaintiaaneista nousi kova kohu 1990-luvun alussa

    Elämäntapaintiaaneista nousi kova kohu

    Suomessa nousi 1990-luvun alussa melkoinen mediakohu, kun maahamme saapui niin kutsuttuja elämäntapaintiaaneja. Pääasiassa Ranskasta ja Belgiasta lähtöisin olevat yhteisön jäsenet pukeutuivat kuin intiaanit ja perustivat Kittilän metsiin kylän.

  • Aika kertoa koko tarina

    Intiaanit tullee! - tätä tarinaa ei ole kerrottu aiemmin

    Savunhajuinen joukko tutkijoita ja professoreita saapuu yön pimeydessä kello 4, kuorma- ja linja-autoilla Sollefteåsta, Ruotsista, Haaparannan rajalle. Autoihin on pakattu ryhmä Iriadamant-elämäntapaintiaaneja, sekä koko heidän leirinsä. Oulun läheltä, Sanginjoelta löytyy väliaikainen paikka asettautua.

  • Outo joukko intiaaneja leiriytyi Suomeen

    Elämäntapaintiaanit puhuttivat vuonna 1992

    Suomessa nousi 90-luvun alussa valtaisa kohu, kun maahan saapui Ruotsin kautta joukko elämäntapaintiaaneja. Yhteisön jäsenet pukeutuivat kuin intiaanit ja perustivat Kittilän metsiin intiaanikylän.

    Kommentteja 8

  • Elvis Presleyn kuolema hiljensi myös Suomessa

    Peter von Baghin muisto-ohjelma Kuninkaasta

    Elviksen kuolema 16. elokuuta 1977 pysäytti sekä Amerikassa että muualla. Rock 'n' rollin kuninkaan menehtymisestä kerrottiin Suomessa uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa. Radiossa kuultiin Peter von Baghin tekemä muisto-ohjelma laulajasta. A-studion jutussa nähdään lyhyitä kuvavälähdyksiä 18. elokuuta 1977 pidetyistä hautajaisista.

    Kommentteja 6

  • Paavo Noponen Elvis-ilmiön jäljillä

    Sinivalkoinen ääni kertoi Amerikan ihmeestä jo vuonna 1956.

    Sinivalkoinen ääni Paavo Noponen kertoi uudesta Amerikan ihmeestä Suomen radiossa jo vuonna 1956: "Kiihkeät rumpusoolot kaikuvat, ja kaiken tämän keskellä karjuu tai uikuttaa Elvis Presley väännellen väkivaltaisesti itseään ja ääntään..."

  • Ensimmäinen koulupäivä koittaa vain kerran elämässä

    Ekaluokkalainen-sarjassa mennään ensimmäistä päivää kouluun.

    Ensimmäinen koulupäivä jännittää jokaista. Asuinpaikasta riippuen koulumatka taittuu joko yksin, aikuisen saattamana tai koulukyydillä. Osalle seitsenvuotiaista koulun alkaminen on merkinnyt jopa muuttoa pois kotoa kouluviikkojen ajaksi. Ekaluokkalainen-sarjassa harjoitellaan koulumatkaa ja mennään ensimmäistä päivää kouluun vuonna 1980.

    Kommentteja 5

  • Pekka ja hänen koulunsa

    Aho & Soldanin lyhytelokuva koululaispoika Pekasta

    Aho & Soldanin vuonna 1961 valmistama lyhytelokuva tutustutti kansainvälisen yleisön kymmenvuotiaaseen koulupoikaan Pekkaan. Claire Ahon kuvaama ihastuttava värifilmi vie katsojan läpi kevättalvisen Helsingin Kruununhaasta Meilahteen.

    Kommentteja 1

  • Ekaluokkalaisen koulutie Tampereella 1983

    Iltapäivä koulun jälkeen tuntuu kovin pitkältä.

    "Olipas pitkä päivä. Äitikin tulee kotiin vasta neljältä", pohtii tamperelainen ekaluokkalainen koulupäivän jälkeen. Kun kotonakaan ei kukaan odottele, on pienellä koululaisella aikaa tarpoa pitkin loskaisen Tampereen katuja ja rantoja, tarkkailla alaviistosta liikennettä, luontoa ja kierrellä kaupoissa.

    Kommentteja 1

  • Susivaara Ilomantsissa

    Hannu Karpon toimittamassa uutiskatsauksessa käsitellään syrjäseutujen koululaisten pitkiä ja vaarallisia koulumatkoja. Pohjois-Karjalan Ilomantsissa koululaisten vaarana ovat sudet.

    Kommentteja 2

  • Tietoisku: Koulutielle 1972

    Lapsi harjoittelee koulumatkaa kotona liikennematolla.

    Tietoiskussa vuodelta 1972 tuleva koululainen kylmäharjoittelee koulumatkaa kotona liikennematolla. Erityistä huomiota kiinnitetään suojatien ylitykseen. Muistissa onkin jo hyvin, että pitää katsoa sekä vasemmalle että oikealle.

  • Päivä kyläkoulussa

    Porin saaristossa ja Suomussalmella

    Kevättalvinen arkipäivä kainuulaisessa kyläkoulussa sujuu hyväksi havaitulla rutiinilla. Oppituntien lomassa ulkoillaan upeassa koskimaisemassa. Pienten kyläkoulujen viimeiset ajat olivat kuitenkin käsillä – näin oli laita esimerkiksi seitsemän oppilaan Lampaluodon koulussa Porin saaristossa.

    Kommentteja 1

  • Kulttuurin moniottelija Jukka Mäkisen rakastettuja maalaiskomedioita heinäkuun Toivotut-paketissa

    Kymmenen kysymystä ohjaajalle ja tietenkin ne ohjelmat myös!

    Syvähaastattelussa ohjaaja Jukka Mäkinen, joka on tehnyt mittavan määrän viihdettä ja draamaa Ylellä. Niin yksittäisiä pisteohjelmia kuin pitkiä sarjoja. Heikki Luoman kanssa yhteistyössä tehdyt maalaiskomediat ovat katsojien suursuosikkeja. Jukan jäädessä eläkkeelle julkaisemme läksiäislahjana heinäkuun Toivotut-paketissa hänen suosittuja sarjojaan: Matkalaukkukostaja ja Luonnonmukainen rakastaja -sarjat sekä maalaiskomedioina tutuksi tulleet Kuusniemi-sarjat.

    Kommentteja 1

  • Maalaiskomedioiden Kuusniemellä eletään ihmisen näköistä elämää

    Maalaiskomediat Kuusniemeltä

    Maalaiskomedia on yhteisnimitys Yleisradiossa vuosina 1998–2006 esitetyille draamasarjoille, joissa seurattiin kuvitteellisen Kuusniemen elämää Hämeessä. Tähän artikkeliin on koottu jaksojen osia sarjoista Vain muutaman huijarin tähden (1998), Peräkamaripojat (2001) ja Mooseksen perintö (2002). Osa medioista on tässä kokonaisina.

  • Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

    Kommentteja 80

  • Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat

    Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan

    Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa.

    Kommentteja 36

  • 1960-luvun tv-uutiset tekivät huumeista mustavalkoista draamaa

    Huumeuutisissa käytiin hyvän ja pahan taistelua.

    Huumeista tuli 1960-luvun lopulla yksi tv-uutisten uusista kohuaiheista. Varhaiset huumeuutiset viljelivät mieluusti dramatiikkaa: miljööt olivat hämäriä, kohtaukset tiheätunnelmaisia, ja hyvän ja pahan välillä kulki jyrkkä raja. Ralf Fribergin aloitettua Ylen uutispäällikkönä vuonna 1965 uutisia reivattiin reippaasti räväkämpään suuntaan.

  • Onko Subutex lääke vai huume?

    Subutex on Suomessa kiistanalainen aihe. Sitä pidetään tärkeänä opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoitolääkkeenä, mutta toisaalta Subutexia on alettu käyttää lääkityksen sijasta huumeena ja myydä katukaupassa. Subutexia heroiiniriippuvaisille välittänyt lääkäri Pentti Karvonen sai touhusta viiden vuoden vankeustuomion ja menetti lääkärinlupansa. Oliko Karvonen heroiiniriippuvaisten pelastaja vai hyväntekijäksi naamioitunut huumeparoni?

  • Kannabismyönteinen 2010-luvun Suomi

    Suhtautuminen kannabikseen on muuttunut Suomessa.

    Suomessa 2010-luku on merkinnyt entistä liberaalimpaa suhtautumista kannabikseen. Kannabiskokeilut sekä kasvin kotikasvatus ovat yleistyneet. Huumeet Suomessa 2020 -tutkimuksen asiantuntijat epäilivät, ettei vihreän kasvin käytöstä tai hallussapidosta rankaistaisi enää vuonna 2020.

    Kommentteja 12

  • Kotikontujen filmattu historia kiinnostaa

    Areenasta löytyy paljon vanhaa aineistoa ympäri Suomea.

    Oman asuinseudun historia kiinnostaa monia meistä. Tämän totesimme, kun kävimme esittelemässä Ylen arkistoaineistoja Espoossa Tapiolan kirjastossa. Koolle kerääntyi yli sata kiinnostunutta katsomaan vanhoja filmejä ja tunnistamaan niistä tuttuja kotipaikkoja. Tapahtuman innoittamina kokosimme Areenaan paketillisen entisaikojen Tapiolaa kuvaavaa aineistoa.

  • Hector ja Freeman tarjosivat Tuubin täydeltä kasarirockia

    1980-luvun alun rocksarja oli aikanaan lajinsa ainoa Ylessä.

    Syksyllä 1979 käynnistynyt Tuubi oli alkuvaiheissaan Ylen ainoa rockpainoitteinen tv-sarja. Ensimmäisinä vuosina sitä juonsivat Heikki "Hector" Harma ja Leo "Freeman" Friman. Tuubi tallensi mm. Kauko Röyhkän, Hassisen Koneen, Jimi Suménin ja Tommi Läntisen varhaiset esiintymiset.

  • Ikihippi Jukka Kuoppamäki

    Folk-Jukasta tuli vuonna 1967 hippi-Jukka.

    Folk-Jukasta tuli vuonna 1967 hippi-Jukka. Suomessa oli tosin talvisaikaan hieman hankala harrastaa kukkaisaatetta, Kuoppamäki myöntää 40 vuotta myöhemmin.

    Kommentteja 1

  • Jeesushipit tulivat myös Suomeen

    Raportti kristillisestä liikkeestä 1972.

    Jeesus-liike oli kristillinen liike hippien vastakulttuurin sisällä 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. Toisaalta voidaan sanoa, että samaan aikaan Jeesus-liike oli hippiliike kristinuskon sisällä. Joka tapauksessa, erityisesti nuorten suosiossa ollut suuntaus rantautui 70-luvulla myös Suomeen.

    Kommentteja 1

  • Vesimiehen aika johdatti astraalimatkailuun

    Jorma Elovaara teki Ylelle okkulttista hippiohjelmaa.

    Hippisukupolven guru kampanjoi vapaan radiotoiminnan puolesta ja toimitti valtakunnanverkossa okkultismiin ja parapsykologisiin ilmiöihin erikoistunutta ohjelmaa.

  • Mattijuhani Koposen alaston totuus

    The Spermin keulakuvalle alastomuus oli totuuden etsimistä.

    The Sperm -yhtyeen keulakuva tuli tunnetuksi lausuttuaan alastomana runoa ja järjestettyään performanssin, jossa Itä ja Länsi yhtyisivät flyygelin päällä.

    Kommentteja 1

  • Kotikadun kolmannen kauden suurin mysteeri löytyy ullakolta

    Neljäs kausi tulee katsottavaksi lokakuussa.

    Kotikadun kolme ensimmäistä kautta ovat nyt katsottavissa Areenassa. Jokainen kausi on katsottavissa kuusi kuukautta, joten vielä on aikaa aloittaa koko sarja alusta. Ensimmäinen kausi on katseltavissa 25.7. saakka. Vuosina 1997–1998 nähty kolmas kausi saapui juuri juhannuksen kynnyksellä katsottavaksi. Toinen kausi pättyi jaksoon, jossa tanssittiin Jannen ja Pirkon häitä.

    Kommentteja 1

  • Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

    Kommentteja 3

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Pikku Kakkosen pikku historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

    Kommentteja 9

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

    Kommentteja 10

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

    Kommentteja 70

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

    Kommentteja 8

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

    Kommentteja 6

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

    Kommentteja 1

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

    Kommentteja 3

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

    Kommentteja 6

  • Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.