Hyppää pääsisältöön

Soiniselle olympiakultaa Naganosta

Jani Soininen oli Mika Myllylän ohella Naganon talvikisojen suurin suomalaismenestyjä. Hän loikkasi kultaa normaalimäessä ja hopealle suurmäen kilpailussa.

Tietolaatikko

Normaalimäen tulokset: 1) Jani Soininen FIN 234,5 p. 2) Kazuyoshi Funaki JPN 233,5. 3) Andreas Widhölzl AUT 232,5. 4) Janne Ahonen FIN 231,5. 5) Masahiko Harada JPN 228,5. 6) Primoz Peterka SLO 223. 7) Noriaki Kasai JPN 221,5. 8) Kristian Brenden NOR 215,5. 9) Hiroya Saitoh JPN 213,5. 10) Stefan Horngacher AUT 212,5.

Jyväskyläläisen Jani Soinisen (s. 1972) voitto toi Suomelle ensimmäisen mäkihypyn olympiakullan sitten vuoden 1992.

Normaalimäen kisa oli erittäin tasaväkinen. Soininen saavutti voiton tasaisella työskentelyllään.

Toisen kierroksen hyppy saattoi kärsiä, kun Soininen komennettiin pois puomilta tuulivirtausten vuoksi.

Soinisen ja kakkoseksi jääneen Kazuyoshi Funakin osat vaihtuivat suurmäessä, jossa jyväskyläläinen puolestaan joutui tyytymään hopeaan. Joukkuekilpailussa Suomi jäi viidenneksi.

Soinisella oli aiemmilta vuosilta takanaan kaksi joukkuemäen MM-kultaa vuosilta 1995 ja 1997. Hän sai vielä hopeaa suurmäen joukkuekilpailussa Lahdessa 2001, mutta sen jälkeen arvokisamitalien virta tyrehtyi.

Haastattelussa Soininen kertoo aloittaneensa hyppäämisen kahdeksanvuotiaana. Lyhyessä juttutuokiossa tehdään kuuntelijoille selkoa hänen perhetaustastaan, tyttöystävästään ja koiransa koosta.

Lyhyessä haastattelussa juuri voiton valmistumisen jälkeen Soininen kuvaa tuntojaan tyynesti: "helvetin hieno tunne on"

Teksti: Jukka Lindfors & Juhana Säilynoja

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto