Hyppää pääsisältöön

Kirjavuosi 2009

Kirjavuosi on ollut lamasta huolimatta monipuolinen ja herkullinen. Vaikka kustannusala kävikin melkoista myllerrystä läpi, hyviä kirjoja ilmestyi runsaasti.

Tietolaatikko

Kaisa Neimalan suosikit:
Aravind Adiga: Valkoinen tiikeri
Alison Bechdel: Hautuukoti
Anja Erämaja: Kuuluuko tämä teille
Günter Grass: Peltirumpu, Oili Suomisen suomennoksena
Turkka Hautala: Salo
Aino Havukainen - Sami Toivonen: Tatun ja Patun oudot aakkoset
Jaakko Heinimäki - Juha Metso: Miina - Äkkijyrkkä
Antti Hyry: Uuni
Vesa Karonen - Panu Rajala: Yrjö Jylhä, talvisodan runoilija
Herta Müller: Matala maa.

Stig-Björn Nybergin suosikit:
Hannu Vuorio: Hyvästi Monika
Anni Sinnemäki: Aleksis kiven katu
Claes Andersson: Jokainen sydämeni lyönti
Leena Parkkinen: Sinun jälkeesi Max
Ian Kershaw: Hitler
Stephen Weir: Maailmanhistorian Huonoimmat päätökset ja ihmiset niiden takana

Erityisesti vahvoja esikoisteoksia julkaistiin paljon, esimerkiksi Turkka Hautalan Salo, Marjo Heiskasen Idiootin valinta ja Leena Parkkisen Sinun jälkeesi Max. Lisäksi mielenkiintoisina lukuelämyksinä mieleen jäivät: Monika Fagerholmin Säihkenäyttämö, Sirpa Kähkösen Neidonkenkä, Gerry Birgit Ilvesheimon Lykantropia, Mikko Viljasen Maan paino, Kari Hotakaisen Ihmisen osa, Kristina Carlsonin Herra Darwinin puutarhuri ja Harri Närhin Apinamorsian.

Aamun kirjassa kirjallisuuskriitikko Kaisa Neimala ja Akateemisen kirjakaupan johtaja Stig-Björn Nyberg arvioivat kanssamme vuoden 2009 kirjallisuuden antia ja poimivat lukuelämyksiä.

Teksti: Nadja Nowak ja Seppo Puttonen

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto