Hyppää pääsisältöön

Talvisodan tulkinnat

Talvisodassa kaatuneiden sankarihaudat Porvoon hautausmaalla välirauhan aikana.
Talvisodassa kaatuneiden sankarihaudat Porvoon hautausmaalla välirauhan aikana. Kuva: Eino Nurmi/YLE. Talvisodassa kaatuneiden sankarihaudat Porvoon hautausmaalla välirauhan aikana. Kuva: Yle/Eino Nurmi talvisota,haudat,hautausmaa,sankarihaudat

Jokainen aikakausi muodostaa historiallisista tapahtumista omat tulkintansa. Suomalaisella ja venäläisellä osapuolella on ollut vuosikymmenet talvisodasta hyvin erilaiset tulkinnat. Eivätkä tulkinnat talvisodan tapahtumista ole Suomessakaan pysyneet samanlaisina.

Lataa mp3-tiedostona

Talvisodan päättymisen jälkeen tunnelmat olivat Suomessa yksimielisen tyrmistyneet. Turun yliopiston poliittisen historian tutkija Markku Jokisipilän mukaan Moskovan  rauhansopimus miellettiin laajoissa kansalaispiireissä epäoikeudenmukaiseksi.

Epäoikeudenmukainen sopimus

Yleistä mielialaa kuvaa se, että  13.3.1940 oli koko maassa suruliputus rauhansopimuksen ehtojen vuoksi. Suomi oli vääryyden uhri, jolta oli riistetty yli 10% maasta ja asutettavaksi jätettiin yli 400.000 evakkoa. Ilmassa oli revanssihenkeä, sillä hyvin pian rauhan solmimisen jälkeen puhuttiin jo välirauhasta, joka sisälsi ajatuksen seuraavasta sodasta.

Paasikivi-Kekkosen aikana tulkinnat talvisodasta saivat uudenlaisia sävyjä. Presidentti Kekkonen sai aikaan kuohuntaa,  kun hän esitti ajatuksen, että Suomen 1930-luvun ulkopolitiikka oli ollut virheellistä ja neuvostovihamielistä. Klassisessa puheessaan presidentti Kekkonen sanoo, että talvisota oli Suomen vika.

Historia taipuu uusiin tarkoituksiin

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen tulkinnat talvisodasta muuttuivat uuspatrioottiseen suuntaan.  Esimerkiksi Mannerheimin ristiritareista tuli itsenäisyyspäivän näkyviä kunniavieraita 1990-luvulla. Presidentti Koivisto on  todennut, että kaikki Suomen sodassa tekemät ratkaisut olivat oikeita.

Populäärikulttuuri on poiminut talvisodan kansallisesta kuvastosta keskeiset tapahtumat ja kääntänyt ne moderniin ilmaisukanavaan sopiviksi. Sellaisia tuotteita ovat mm. talvisodan korkeajännityssarjakuvat, talvisodan strateginen lautapeli sekä tietokonepeli, joka on kansainvälisessä levityksessäkin. Myös suomalaisen metalliyhtyeen kappale Total war perustuu talvisodan tapahtumiin.

Näissä tuotteissa toistuu perinteinen tulkinta:  suuri ja kommunistinen Neuvostoliitto ja sen moninkertaisesti vahvempi puna-armeija sekä pieni ja sitkeä Suomi, joka pienellä kansanagraarisella armeijalla torjui hyökkäyksiä.

Neuvostoliiton tulkinta talvisodasta

Poliittisen historian tutkija Markku Jokisipilä sanoo, että Neuvostoliitossa talvisotaa ei kutsuttu sodan nimellä, vaan puhuttiin rajaselkkauksesta.  Suomen syyllisyyttä korostettiin heti sodan aikana.

Kylmän sodan aikana Neuvostoliiton historiankirjoitus muuttui. Suomen syyllisyys sotaan  katosi ja tuleen joutuivat Neuvostoliiton Nato-vastustajat.  Talvisodan syttyminen laitettiin sellaisten poliittisten henkilöiden piikkiin, jotka olivat ”kadonneet kartalta”. Eikä Suomea haluttu rasittaa YYA-politiikan vuoksi.

Vasta Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen  myönnnettiin ensimmäistä kertaa, että Neuvostoliitto oli ollut talvisodan hyökkääjä ja Suomi ei ollut sitä provosoinut.  Nyt Neuvostoliiton kriittinen ikkuna on taas sulkeutunut.

Värittynyttä historiaopetusta

Kouluopetus talvisodan vaiheista on vaihdellut eri aikakausina suuresti. Helsingin yliopiston historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen professori Jukka Rantala kertoo, että sodan jälkeen käytettiin jopa kiellettyjä kirjoja, joiden historiatulkinta ei vastannut ajan tulkintaa. Vääriksi katsottujen oppikirjatietojen päälle liimailtiin lappusia.

Sittemmin 1940- ja 1950-lukujen oppikirjoissa talvisota jätettiin hyvin neutraalille käsittelylle. Oppikirja ei kertonut hyökkääjästä mitään, kunnes 1960-luvun historiakirjoissa kerrottiin, että Neuvostoliitto hyökkäsi talvisodassa.

Tänä päivänä historia on oppiaine, jossa opitaan käsittelemään tietoja, pohditaan tiedon luotettavuutta ja sitä mistä tieto on peräisin.

Pommitettua Helsinkiä. SA-kuva.

Pommitettua Helsinkiä. SA-kuva.Pommitettua Helsinkiä. SA-kuva.
Puinen risti, jossa teksti "1939-1940 talvisodan 16 tuntematonta Taipaleen sankaria". SA-kuva.

Puinen risti, jossa teksti "1939-1940 talvisodan 16 tuntematonta Taipaleen sankaria". SA-kuva.Puinen risti, jossa teksti "1939-1940 talvisodan 16 tuntematonta Taipaleen sankaria". SA-kuva.

Perustuu ohjelmaan: Suomi talvisodassa Haastateltavat: Markku Jokisipilä ja Jukka Rantala. Lukijoina Marko Pulkkinen ja Harri Alanne. Toimittaja: Seppo Heikkinen Vuosi: 2009

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Yhdeksän kysymystä ja vastausta työtodistuksista.

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?