Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Koulukiusatut

Koulukiusatulle jokainen koulupäivä on painajainen. Inhimillisessä tekijässä (2005) Helena Itkosen vieraina ovat koulukiusatut koomikko Jope Ruonansuu ja muusikko Otto Grundström. Asiantuntijana ohjelmassa on psykologi Christina Salmivalli.

Kiusaaminen on useimmiten järjestelmällistä ja se voi kestää jopa vuosia. Se lähentelee sadismia, silti harva uskaltaa kertoa kiusaamisesta kenellekään. Tutkimusten mukaan kiusaaminen voi kuitenkin muuttaa pysyvästi kiusatun persoonaa. Ongelmasta puhuminen ei ole vähentänyt kiusaamista.

Jope Ruonansuun tie valtakunnan yhdeksi suosituimmista viihdyttäjistä ei ole ollut helppo. Itselleen nauramisesta ammatin luonut koomikko joutui kouluaikanaan kiusaamisen kohteeksi. Hänelle kiusaaminen peruskoulussa oli niin raskas kokemus, että se vaikutti hänen koulukäyntiin merkittävästi. Ahdistava kouluympäristö sai 14-vuotiaan hakemaan suoraan ammatilliseen koulutukseen kesken yläasteen. Ammattikoulu ei tuonut helpostusta vaan kiusaaminen jatkui sielläkin.

Ruonansuun kiusaaminen sai alkunsa erilaisista punnituksista ja mittauksista sekä liikuntasuorituksista, jotka kömpelölle ja pullukalle pojalle olivat vaikeita paikkoja. Ujous sai puolestaan aikaan sen, että hän alistui kiusaamiselle. Se puolestaan oli sekä sanallista että fyysistä.

Tehosekoitin-yhtyeen solisti ja runoilija Otto Grundström pohtii häpeän tunnetta ja vaikeutta luottaa ihmisiin, merkkejä, joita vuosia jatkunut koulukiusaaminen häneen jätti. Pienikokoinen ja ulospäinsuuntautunut poika tuli toisten kanssa hyvin toimeen. Mutta ensimmäisillä luokilla pienikokoista poikaa oli helppo rökittää mutta myöhemmin kiusaaminen muuttui ulkonäöstä nälvimiseen. Yläasteella hänet äänestettiin jopa luokan rumimmaksi oppilaaksi, koska hänellä ei ollut kalliita farkkuja.

Kiusaaminen jätti Grundströmiin jälkiä, jotka vaikuttavat häneen vielä vuosienkin päästä. Kokenut esiintyjä pohtii haastattelussa, miten hän edelleen jännittää puhumista vieraille ihmisille. Hänhän saattaa sanoa jotain, johon joku voisi tarttua.

Psykologi Christina Salmivallin mukaan koulukiusaaminen on toistuvaa yhteen oppilaaseen kohdistuvaa tahallista vahingonaiheuttamista tai pahanmielen aiheuttamista. Arkuus ja epävarmuus nostavat riskiä joutua koulukiusatuksia Salmivalli toteaa. Mutta monet erilaisuuden muodot ovat myös altistavia tekijöitä. Tutkijan mukaan kiusaajan motiivina on vallantavoittelu ja itsensä esiinnostaminen. Kiusatulle kokemus voi olla traumatisoiva usein siksikin, että kiusaaminen voi olla pitkäkestoista ja hän jää helposti totaalisen yksin. Kasvun ja kehityksen kannalta oma ikäryhmä kun muodostaa tärkeän viitekehyksen.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto