Hyppää pääsisältöön

Kekkosen viimeinen uudenvuodenpuhe

Presidentti Urho Kekkosen viimeistä uudenvuodenpuhetta 1981 sävyttävät synkät näkymät asevarustelusta. Kekkosen puhe on takertelevaa ja hän eroaakin tehtävästään sairauden takia saman vuoden loppupuolella.

Vaikka Kekkonen maalaakin puheessaan synkeiltä vaikuttavia asioita, niin hän ei halua peljästyttää, vaan vavahduttaa kansalaisia.

Erityisen hyvänä esimerkkinä rauhanponnistelujen hyväksi hän näkee naisten rauhanadressin. Naisten roolia inhimillisen lämmön ja välittämisen saralla hän korostaa erityisesti Suomessa, jossa väkivallalla on vahva ote.

Suomen asemaa Kekkonen pitää vakaana. Erityistä vahvistusta hän sai sille taannoisella Neuvostoliiton vierailulla. Kekkosen mukaan Suomen ulkopolitiikkaa arvostetaan Neuvostoliitossa.

Vuoden 1981 uudenvuodenpuhe jäi Kekkosen viimeiseksi. Syyskuun alkupuolella Kekkosen terveys petti näkyvästi. Kekkonen jäi sairauslomalle ja kuukauden kuluttua hän pyysi eroa tehtävästään.

Teksti: Seija Aunila

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto