Hyppää pääsisältöön

Talvisodan myytit

Sotilas, "Jermu".
Sotilas, "Jermu". Sotamies Matti Arffman. SA-kuva. Sotilas, "Jermu". Kuva: SA kuva sota,talvisota,sotilashenkilö

Talvisodasta on kulunut jo 70 vuotta. Sotaa on tutkittu paljon, mutta silti siihen liittyy vielä paljon myyttejä kuten se, että sotaan lähdettiin ilman kunnon varusteita, ja että suomalaisten taistelutahto on voimakkaampi kuin muiden kansojen.

Myyteillä on todellista vaikutusvaltaa, sanovat asiantuntijat.

Sitkeä myytti on se, että 1930-luvun politiikkojen päätöksen vuoksi sotilaat lähetettiin sotilaan omissa asusteissaan ja huonosti varustautuneina. Huono varustautuminen voimisti myyttiä siitä,  että sotaa käytiin ’talvisodan hengellä’.

Appalakien yliopiston historian professori Jari Eloranta kertoo, että vieläkin puhutaan ”malli Kajanderista”. Se tarkoittaa sotilasasua, joka koostui vain sotilaan omista vaatteista, kokardista ja vyöstä.  Syntipukiksi on joutunut sotaa edeltävän ajan pääministeri Kajander.

Professori Jari Elorannan tutkimuksesta käy ilmi, että puolustusmäärärahat eivät kuitenkin olleet niin pienet kuin on annettu ymmärtää. Suomen politiikot eivät pettäneet puolustuslaitosta. Suomen 1930-luvun määrärahat olivat myös kohtuullisen korkeat kansainvälisessä tarkastelussa. Suomessa ei oltu niukalla budjetilla liikkeellä.
Toki suomalaisen sotilaan varustus oli hyvin vaihteleva. Monet veteraanit ovat sanoneet, että omat takit ja vaatteet olivat mukavampia ja lämpimämpiä kuin armeijan vaatteet.

Ideologia muovasi ajatuksia

Sota-ajan lapsia ja naisia tutkinut Helsingin yliopiston dosentti Sari Näre sanoo, että 1930-lukua leimasi sananvapauden puute, mikä on purkamaton asia. Hän pohtii olisiko parempi sananvapaus muuttanut jollakin tavoin historiamme kulkua.  Kommunistitoiminnan kieltämisen vuoksi toisinajattelijoita laitetttiin silloin turvasäilöön. Toiminta hiljensi sotaa vastustavia.

Ajan ideologiaan kuului myös maanpuolustus- ja taistelukuntoon kasvattamista,  johon otettiin vaikutteita Hitler-Jugendista.

Talvisodan hengestä taistelutahtoa

Helsingin yliopiston professori Henrik Meinanderin mukaan yksi myytti on se, että suomalaisten taistelutahto on voimakkaampi kuin muiden kansojen. Sama tahtokorostus näkyy urheilussa.

Presidentti Urho Kekkonen korosti talvisodan henkeä sodan aikana, mutta vältti sotaisuuden korostamista, kun hän loi luottamuksellisia suhteita Neuvostoliittoon kylmän sodan aikana.
    
Joensuun yliopiston tutkija dosentti Tiina Kinnunen sanoo, että talvisota on moraalisesti oikeutettu sota, jossa Suomi esitetään puhtaana ja viattomana. Talvisota vaikuttaa edelleen kansalliseen identiteettimme.

Katso myös

Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim, presidentti Risto Ryti ja kenraali Erfurth. SA-kuva.

Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim, presidentti Risto Ryti ja kenraali Erfurth. SA-kuvaMarsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim, presidentti Risto Ryti ja kenraali Erfurth. SA-kuva.
Tulenjohdon viestimiehet ja tykkimiehet vetävät puhelinlinjaa Kivennavalla talvisodan ensimmäisinä päivinä. Kuva: Martti Mäkisen kotiarkisto.

Tulenjohdon viestimiehet ja tykkimiehet vetävät puhelinlinjaa Kivennavalla talvisodan ensimmäisinä päivinä. Kuva: Martti Mäkisen kotiarkisto.Tulenjohdon viestimiehet ja tykkimiehet vetävät puhelinlinjaa Kivennavalla talvisodan ensimmäisinä päivinä. Kuva: Martti Mäkisen kotiarkisto.

Perustuu ohjelmaan: Suomi talvisodassa Haastateltavat: Jari Eloranta, Sari Näre, Tiina Kinnunen ja Henrik Meinander. Toimittaja: Seppo Heikkinen Vuosi: 2009

Muokattu 8.11.2016: Korjattu Areena-upotus

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Islamin vieraana

    6-osainen sarja islamista.

    6-osaisessa sarjassa professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan – sen historiaan, kulttuuriin, kuvataiteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ohjelmasarja on valmistunut v. 2003.

  • Buddhan jalanjäljillä

    Buddhalaisuus

    Buddhalaisuus ei ole kristinuskoon tai islamiin verrattavissa oleva uskonto, vaan pikemmin filosofia, joka opettaa tien korkeimman moraalisen, henkisen ja intellektuaalisen "valaistumisen" saavuttamiseen.