Hyppää pääsisältöön

Paavo Noponen Elvis-ilmiön jäljillä

Sinivalkoinen ääni Paavo Noponen kertoi uudesta Amerikan ihmeestä Suomen radiossa jo vuonna 1956: "Kiihkeät rumpusoolot kaikuvat, ja kaiken tämän keskellä karjuu tai uikuttaa Elvis Presley väännellen väkivaltaisesti itseään ja ääntään..."

Elvis teki ensilevynsä vuonna 1954, mutta alkoi lyödä itseään USA:n mitassa läpi vasta 1956. Samana vuoden elokuussa Paavo Noponen lähti opintomatkalle Yhdysvaltoihin. 26-vuotias toimittaja oli jutussaan näin ollen vielä vereksillä jäljillä.

Urheilutoimittajana tunnettu Noponen teki 1950-luvulla myös mm. nuortenohjelmia. Hänen reportaasinsa Vanhoja tansseja ja Elvis Presley lähetettiin radiossa 18. syyskuuta 1956. Alkuperäinen ohjelma ei ole tallella, mutta Elviksen kuoltua vuonna 1977 toimittaja palasi noihin kaukaisiin tunnelmiin ja käytti tässä yhteydessä osia aiemmasta jutustaan.

Nuorison valistunein osa on ristinyt uuden kulkutaudin Pelvis-Presleyksi eli Lantio-Presleyksi.

Ennen kuin ohjelma ehtii rock and rolliin, Noponen jututtaa professori Boswellia Tennesseen musiikkiperinteestä, muun muassa valkoisten hengellisistä lauluista ja hillbillymusiikista. Hän tarjoaa myös annoksen osavaltion historiaa intiaaneineen ja pesukarhunmetsästäjineen.

Elvis itse oli Noposen kertoman mukaan ylittänyt yleisön kosiskelussa rutkasti kaikki edeltäjänsä. Hänen vartaloliikkeensa olivat herättäneet sensorit, ja paikoin häntä oli uhattu jopa vankilalla, ellei esiintymistyyli muutu hillitymmäksi. "Nuorisojohtajat, papisto ja useat vanhemmat ovat tuominneet hänet sanoja säästämättä."

Osa ohjelmassa haastatelluista nuorista suhtautuu varauksellisesti koko ilmiöön. Noponen toteaakin, että "nuorison valistunein osa on kyynillisesti hymyillen vetäytynyt syrjään ja ristinyt uuden kulkutaudin, niin kuin vain se osaa, Pelvis-Presleyksi eli Lantio-Presleyksi".

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto