Hyppää pääsisältöön

Paavo Noponen Elvis-ilmiön jäljillä

Sinivalkoinen ääni Paavo Noponen kertoi uudesta Amerikan ihmeestä Suomen radiossa jo vuonna 1956: "Kiihkeät rumpusoolot kaikuvat, ja kaiken tämän keskellä karjuu tai uikuttaa Elvis Presley väännellen väkivaltaisesti itseään ja ääntään..."

Elvis teki ensilevynsä vuonna 1954, mutta alkoi lyödä itseään USA:n mitassa läpi vasta 1956. Samana vuoden elokuussa Paavo Noponen lähti opintomatkalle Yhdysvaltoihin. 26-vuotias toimittaja oli jutussaan näin ollen vielä vereksillä jäljillä.

Urheilutoimittajana tunnettu Noponen teki 1950-luvulla myös mm. nuortenohjelmia. Hänen reportaasinsa Vanhoja tansseja ja Elvis Presley lähetettiin radiossa 18. syyskuuta 1956. Alkuperäinen ohjelma ei ole tallella, mutta Elviksen kuoltua vuonna 1977 toimittaja palasi noihin kaukaisiin tunnelmiin ja käytti tässä yhteydessä osia aiemmasta jutustaan.

Nuorison valistunein osa on ristinyt uuden kulkutaudin Pelvis-Presleyksi eli Lantio-Presleyksi.

Ennen kuin ohjelma ehtii rock and rolliin, Noponen jututtaa professori Boswellia Tennesseen musiikkiperinteestä, muun muassa valkoisten hengellisistä lauluista ja hillbillymusiikista. Hän tarjoaa myös annoksen osavaltion historiaa intiaaneineen ja pesukarhunmetsästäjineen.

Elvis itse oli Noposen kertoman mukaan ylittänyt yleisön kosiskelussa rutkasti kaikki edeltäjänsä. Hänen vartaloliikkeensa olivat herättäneet sensorit, ja paikoin häntä oli uhattu jopa vankilalla, ellei esiintymistyyli muutu hillitymmäksi. "Nuorisojohtajat, papisto ja useat vanhemmat ovat tuominneet hänet sanoja säästämättä."

Osa ohjelmassa haastatelluista nuorista suhtautuu varauksellisesti koko ilmiöön. Noponen toteaakin, että "nuorison valistunein osa on kyynillisesti hymyillen vetäytynyt syrjään ja ristinyt uuden kulkutaudin, niin kuin vain se osaa, Pelvis-Presleyksi eli Lantio-Presleyksi".

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto