Hyppää pääsisältöön

Arto Paasilinna tuntee tyylinsä

Hyväntuulinen Paasilinna tunnustautuu Nybergin haastattelussa sovinistisiaksi, jonka tavoitteena on elää komea, lämmin elämä.

Paasilinnalla on paljon faneja Ranskassa. Niin paljon, että haastattelua seuranneella viikolla kokonainen koululuokallinen ranskalaisia oli saapumassa tutustumaan Suomeen vain hänen kirjojensa perusteella syntyneen kiinnostuksen vuoksi.

Pelkästään ranskaksi häneltä onkin käännetty 11 teosta. Erityisen hyvin ranskalaisiin on uponnut Jäniksen vuosi, eikä vähiten siksi, että päähenkilön nimi on Vatanen.

Jo pitkään on kirjoja syntynyt yksi vuodessa.

— Syyskuun alussa aloitan, ja vuodenvaihteeseen mennessä kirjoitan romaanin ensimmäisen version. Kuukauden verran teen jotain muuta työtä, ja kevättalvella kirjoitan romaanin toiseen kertaa. Keväällä se on minun osaltani valmis, 2-3 kk kesäloman aikana kerään aineistoa seuraavaa romaania varten. Ja sitten se syyskuu taas on, Paasilinna kertoo.

Vapaa-ajallaan kirjailija mm. rakentaa taloja. Niitä on syntynyt jo 52.

Aika ajoin Paasilinna nousee muunkinlaisiin otsikoihin. Haastattelun alla hänen kerrottiin pahoinpidelleen itselleen tuntematonta nuortamiestä.

— Varsinaisesti se ei ole kovin suunniteltua kirjallista materiaalinhankintaa, mutta kyllähän sitä nyt aina joku hieman töykeähkö nuorukainen tarttuu hihaan. Se on ikävä kyllä minun tapani minun hankkia elämänkokemusta - ja myös jakaa sitä, Paasilinna naurahtaa.

Tämänkö takia hänet otetaan maailmalla niin hyvin vastaan?

— Olis viehättävää ajatella että niin olisi. Oikeasti niin ei ole. Eivät nämä heidän mielestään ole eksoottisia, vaan kyllä he pikemmin pitävät siitä tavasta, millä mä kerron näitä asioita, kirjailija sanoo.

Teksti: Petra Himberg

Tietolaatikko

Kittilässä vuonna 1942 syntynyt Paasilinna on kirjoittanut kaikkiaan 35 romaania ja niitä on käännetty 39 kielelle.

Kommentit
  • Möttönen ja Vehtaaja ratkovat Tehtäviä isolla T:llä

    Raija Orasen lastenkuunnelmasarja nyt pysyvästi Areenassa.

    Raija Oranen on urallaan kirjoittanut niin romaaneja, lastenkirjoja, novelleja kuin elokuva- ja televisokäsikirjoituksia. Hänen esikoislastenkirjansa Möttönen ja vehtaaja ilmestyi vuonna 1979 ja siitä tehtiin samaisena vuonna Ylelle radiokuunnelma. Lukijoina toimivat Jyrki Kovaleff, Aune Lind, Seppo Kolehmainen sekä Lea Pennanen-Mattila.

  • Pullantuoksuinen Hannes vaiko bensankatkuinen Sulo? Testaa, kuka tv-sarjojemme isähahmoista olet!

    Elävän arkiston leikkimielinen isyystesti.

    Oletko isänä Kotikadun Hannes vaiko Rintamäkeläisten Antti? Tai vaikkapa Kyllä isä osaa -sarjan isä? Se selviää tekemällä Elävän arkiston leikkimielisen isyystestin: valitse vastauksista vaihtoehto, joka kuvaa itseäsi parhaiten. Halutessasi voit toki myös selvittää, ketä suomalaista draamaisää oma isäsi muistuttaa. Onnea matkaan!

  • Venäläisen kirjanpitäjän traaginen kuolema käynnisti pitkän ketjun – Likaisen rahan liikkeitä etsitään eurooppalaisista pankeista

    Rahanpesuepäilyjä myös Suomessa toimivissa pankeissa.

    Eurooppalaiset pankit ovat joutuneet viime vuosina useiden rahanpesuepäilyjen kohteeksi. Viimeksi esillä on ollut Danske Bankin sekä Nordean epäillyt yhteydet rikollisen venäläisen rahan pesuoperaatioihin. Yksi epäilty rikollisen rahan lähde liittyy Sergei Magnitskin traagiseen tapaukseen. Ulkolinja kertoi tutkintavankeudessa epäselvissä oloissa kuolleen moskovalaisen kirjanpitäjän kohtalosta ohjelmassa Kuollut mies tuomiolla vuonna 2013.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto