Hyppää pääsisältöön

Arto Paasilinna tuntee tyylinsä

Hyväntuulinen Paasilinna tunnustautuu Nybergin haastattelussa sovinistisiaksi, jonka tavoitteena on elää komea, lämmin elämä.

Paasilinnalla on paljon faneja Ranskassa. Niin paljon, että haastattelua seuranneella viikolla kokonainen koululuokallinen ranskalaisia oli saapumassa tutustumaan Suomeen vain hänen kirjojensa perusteella syntyneen kiinnostuksen vuoksi.

Pelkästään ranskaksi häneltä onkin käännetty 11 teosta. Erityisen hyvin ranskalaisiin on uponnut Jäniksen vuosi, eikä vähiten siksi, että päähenkilön nimi on Vatanen.

Jo pitkään on kirjoja syntynyt yksi vuodessa.

— Syyskuun alussa aloitan, ja vuodenvaihteeseen mennessä kirjoitan romaanin ensimmäisen version. Kuukauden verran teen jotain muuta työtä, ja kevättalvella kirjoitan romaanin toiseen kertaa. Keväällä se on minun osaltani valmis, 2-3 kk kesäloman aikana kerään aineistoa seuraavaa romaania varten. Ja sitten se syyskuu taas on, Paasilinna kertoo.

Vapaa-ajallaan kirjailija mm. rakentaa taloja. Niitä on syntynyt jo 52.

Aika ajoin Paasilinna nousee muunkinlaisiin otsikoihin. Haastattelun alla hänen kerrottiin pahoinpidelleen itselleen tuntematonta nuortamiestä.

— Varsinaisesti se ei ole kovin suunniteltua kirjallista materiaalinhankintaa, mutta kyllähän sitä nyt aina joku hieman töykeähkö nuorukainen tarttuu hihaan. Se on ikävä kyllä minun tapani minun hankkia elämänkokemusta - ja myös jakaa sitä, Paasilinna naurahtaa.

Tämänkö takia hänet otetaan maailmalla niin hyvin vastaan?

— Olis viehättävää ajatella että niin olisi. Oikeasti niin ei ole. Eivät nämä heidän mielestään ole eksoottisia, vaan kyllä he pikemmin pitävät siitä tavasta, millä mä kerron näitä asioita, kirjailija sanoo.

Teksti: Petra Himberg

Tietolaatikko

Kittilässä vuonna 1942 syntynyt Paasilinna on kirjoittanut kaikkiaan 35 romaania ja niitä on käännetty 39 kielelle.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto