Hyppää pääsisältöön

Arto Paasilinna tuntee tyylinsä

Hyväntuulinen Paasilinna tunnustautuu Nybergin haastattelussa sovinistisiaksi, jonka tavoitteena on elää komea, lämmin elämä.

Paasilinnalla on paljon faneja Ranskassa. Niin paljon, että haastattelua seuranneella viikolla kokonainen koululuokallinen ranskalaisia oli saapumassa tutustumaan Suomeen vain hänen kirjojensa perusteella syntyneen kiinnostuksen vuoksi.

Pelkästään ranskaksi häneltä onkin käännetty 11 teosta. Erityisen hyvin ranskalaisiin on uponnut Jäniksen vuosi, eikä vähiten siksi, että päähenkilön nimi on Vatanen.

Jo pitkään on kirjoja syntynyt yksi vuodessa.

— Syyskuun alussa aloitan, ja vuodenvaihteeseen mennessä kirjoitan romaanin ensimmäisen version. Kuukauden verran teen jotain muuta työtä, ja kevättalvella kirjoitan romaanin toiseen kertaa. Keväällä se on minun osaltani valmis, 2-3 kk kesäloman aikana kerään aineistoa seuraavaa romaania varten. Ja sitten se syyskuu taas on, Paasilinna kertoo.

Vapaa-ajallaan kirjailija mm. rakentaa taloja. Niitä on syntynyt jo 52.

Aika ajoin Paasilinna nousee muunkinlaisiin otsikoihin. Haastattelun alla hänen kerrottiin pahoinpidelleen itselleen tuntematonta nuortamiestä.

— Varsinaisesti se ei ole kovin suunniteltua kirjallista materiaalinhankintaa, mutta kyllähän sitä nyt aina joku hieman töykeähkö nuorukainen tarttuu hihaan. Se on ikävä kyllä minun tapani minun hankkia elämänkokemusta - ja myös jakaa sitä, Paasilinna naurahtaa.

Tämänkö takia hänet otetaan maailmalla niin hyvin vastaan?

— Olis viehättävää ajatella että niin olisi. Oikeasti niin ei ole. Eivät nämä heidän mielestään ole eksoottisia, vaan kyllä he pikemmin pitävät siitä tavasta, millä mä kerron näitä asioita, kirjailija sanoo.

Teksti: Petra Himberg

Tietolaatikko

Kittilässä vuonna 1942 syntynyt Paasilinna on kirjoittanut kaikkiaan 35 romaania ja niitä on käännetty 39 kielelle.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto