Hyppää pääsisältöön

Rikostarinoita Suomesta: Hammasmurhaaja

Elokuussa 1980 erästä itähelsinkiläistä perheenisää epäiltiin osalliseksi vaimonsa kuolemaan. Mies kuitenkin vapautettiin epäilyistä, mutta vuosia myöhemmin juttua alettiin tutkia uudellen. Perheenisän menneisyydestä alkoi paljastua asioita, joita oli syytä tutkia tarkemmin.

Vuonna 1990 hälytyskeskukseen otti yhteyttä nuori henkilö, joka pyysi poliisia tutkimaan uudelleen kymmenen vuotta aiemmin sattuneen kuolemantapauksen. Soittaja epäili tapahtuneeseen liittyvän rikoksen.

Elokuussa 1980 poliisi sai oli saanut hälytyksen itähelsinkiläiseen asuntoon, jossa käytettiin usein alkoholia ja perheenisän tiedettiin olevan aika ajoin väkivaltainen. Poliisia vastassa oli ollut 37-vuotias aviomies osoitti poliisille vaatehuoneessa makaavan puolialastoman naisen ruumiin. Nainen oli miehen 36-vuotias vaimo, joka oli osittain kääritty villamattoon ja häneltä oli puuttunut yksi etuhammas. Tuolloin poliisi päätyi tutkimuksissaan siihen, että nainen oli kuollut vammoihin, jotka hän oli saanut kaatuillessaan humalassa.

Kun tutkinta aloitettiin uudelleen, aviomies kutsuttiin kuulusteltavaksi. Mies kertaili kohtalokkaan illan tapahtumia. Hänen mukaansa nainen kaatui kylpyhuoneessa ja löi päänsä kylpyammeen reunaan.

Myös naapureita ja lapsia kuulusteltiin. Kävi ilmi, että mies oli pahoinpidellyt vaimoaan pitkin iltaa. Lapset olivat vaatineet isää lopettamaan, mutta mies oli jatkanut hakkaamista ja potkimista. Uusissa kuulusteluissa mies lopulta myönsi aiheuttaneensa vaimonsa kuoleman ja irrottaneensa tältä hampaan. Hän saikin tästä syystä lisänimen "Hammasmurhaaja".

Poliisi oli kuullut myös naapurinrouvaa, jonka mies oli ollut läheisissä tekemisissä surmasta epäillyn naapurinmiehen kanssa. Poliisin tarkkanäköiseksi ja jämptiksi kuvaama nainen kertoi myös poliisille, miten hänen miehensä ja perheen koira olivat kuolleet Helsingin Kivinokassa sijaitsevan siirtolapuutarhamökin rajussa palossa vuonna 1986. Asia oli vaivannut naista vuosia, ja hän pyysikin poliisia tutkimaan asiaa uudelleen.

Kivinokassa oli 1980-luvun puolivälin jälkeen sattunut poikkeuksellisen paljon mökki- ja varastopaloja. Paloissa oli kuollut myös ihmisiä kaikkiaan neljä, jotka itähelsinkiläinen perheenisä oli tuntenut. Poliisilla oli nyt syytä epäillä miehen osuutta kaikkiin kuolemantapauksiin.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto