Hyppää pääsisältöön

Vilho Lampi, lakeuden maalari

Vilho Lampi ja hänen traaginen taiteilijakohtalonsa kiehtovat edelleen mieliä. Hänen vain 14-vuotinen maalariuransa päättyi itsemurhaan vuonna 1936.

Taiteilija Vilho Lampi (1898-1936) tunnetaan ennen kaikkea voimakkaista henkilökuvistaan ja liminkalaisista maisemamaalauksista.

Lammen ns. herooisen kauden työt vuosina 1929-30 herättivät suurta huomiota Helsingin taidepiireissä. Omatekoisin kehyksin varustetut, vanerille maalatut isokokoiset työt "täyttivät koko Taidehallin", kirjoitti joku närkästynyt yleisönosastossa.

Mukana olivat mm. Puukkojunkkari, Pelimanni ja Ruhmujussi. Monet teoksista liittyivät hengeltään levottomaan lapualaisaikaan.

Vuonna 1931 tapahtuneen Pariisin matkan arvellaan murtaneen Vilho Lammen itsetunnon. Joka tapauksessa uho oli sen jälkeen poissa. Pikkutarkat liminkalaismaisemat, lapsi- ja omakuvat syntyivät aitan ylisillä tai joen varrella.

Iso murros oli tapahtunut maalarin mielessä. Lähiympäristö puhui hänelle niin voimakkaasti, että "hevosen paskatkin huutavat: Ville, Ville."

Maaliskuun 17. päivänä 1936 Vilho Lampi matkusti aamujunalla Ouluun. Palatessaan kello 14 aikaan Tuirasta pitkin rautatiesiltaa kaupunkiin hän hyppäsi sillalta alas.

Paavo Rintala nosti Lammen taiteen esiin vuonna 1959 romaanissaan Jumala on kauneus. Teos ei ollut tarkoitettu elämäkerraksi, mutta romaanin päähenkilö samastettiin herkästi esikuvaansa. Romaanista on tehty tv-elokuva, ja mm. Kristian Smeds on tuonut aiheen näyttämölle.

TV2:n vuonna 1966 tekemässä dokumentissa veli Arvo Lampi ja lakitieteen tohtori Aaro Kauppi muistelevat taiteilijaa. Liminkakin näyttäytyy filmissä kuin Lammen tauluissa konsanaan.

Dokumentin käsikirjoittaja Eeli Aalto julkaisi aiheesta vuonna 1967 kirjan Vilho Lampi, lakeuden maalari.

Teksti: Jukka Lindfors & Eeli Aalto

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto