Hyppää pääsisältöön

Vilho Lampi, lakeuden maalari

Vilho Lampi ja hänen traaginen taiteilijakohtalonsa kiehtovat edelleen mieliä. Hänen vain 14-vuotinen maalariuransa päättyi itsemurhaan vuonna 1936.

Taiteilija Vilho Lampi (1898-1936) tunnetaan ennen kaikkea voimakkaista henkilökuvistaan ja liminkalaisista maisemamaalauksista.

Lammen ns. herooisen kauden työt vuosina 1929-30 herättivät suurta huomiota Helsingin taidepiireissä. Omatekoisin kehyksin varustetut, vanerille maalatut isokokoiset työt "täyttivät koko Taidehallin", kirjoitti joku närkästynyt yleisönosastossa.

Mukana olivat mm. Puukkojunkkari, Pelimanni ja Ruhmujussi. Monet teoksista liittyivät hengeltään levottomaan lapualaisaikaan.

Vuonna 1931 tapahtuneen Pariisin matkan arvellaan murtaneen Vilho Lammen itsetunnon. Joka tapauksessa uho oli sen jälkeen poissa. Pikkutarkat liminkalaismaisemat, lapsi- ja omakuvat syntyivät aitan ylisillä tai joen varrella.

Iso murros oli tapahtunut maalarin mielessä. Lähiympäristö puhui hänelle niin voimakkaasti, että "hevosen paskatkin huutavat: Ville, Ville."

Maaliskuun 17. päivänä 1936 Vilho Lampi matkusti aamujunalla Ouluun. Palatessaan kello 14 aikaan Tuirasta pitkin rautatiesiltaa kaupunkiin hän hyppäsi sillalta alas.

Paavo Rintala nosti Lammen taiteen esiin vuonna 1959 romaanissaan Jumala on kauneus. Teos ei ollut tarkoitettu elämäkerraksi, mutta romaanin päähenkilö samastettiin herkästi esikuvaansa. Romaanista on tehty tv-elokuva, ja mm. Kristian Smeds on tuonut aiheen näyttämölle.

TV2:n vuonna 1966 tekemässä dokumentissa veli Arvo Lampi ja lakitieteen tohtori Aaro Kauppi muistelevat taiteilijaa. Liminkakin näyttäytyy filmissä kuin Lammen tauluissa konsanaan.

Dokumentin käsikirjoittaja Eeli Aalto julkaisi aiheesta vuonna 1967 kirjan Vilho Lampi, lakeuden maalari.

Teksti: Jukka Lindfors & Eeli Aalto

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

  • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

    Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

    Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto