Hyppää pääsisältöön

Tähtitieteen historiaa Suomessa

kuvassa tähtiä taivaalla
Tähtiä taivaalla. Kuva: Pekka Parviainen/ Polar image. kuvassa tähtiä taivaalla Kuva: Pekka Parviainen tähti,astronomia

Suomen ensimmäinen tähtitieteilijä lienee Sigfrid Aronus Forsius, joka vietti varsin vaiherikasta elämää 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa.

Suomessa - Ruotsin osana - käynnistyi 1700-luvun puolivälissä merkittävä kansainvälinen tutkimus tähtitieteen alalla. 1800-luvulla perustettiin lukuisia uusia tähtitorneja ja tähtitieteilijät liikkuivat yhä enemmän maasta toiseen. 1950-luvulla Suomeen tuotiin astrofysiikan tutkimus, joka oli muualla muodostunut tähtitieteen valtavirtaukseksi. 

Tähtitiedettä Suomessa 1500-1700 -luvuilla

Sigfrid Aronus Forsius (n. 1550-1624) oli ensimmäinen tunnettu suomalainen tähtitieteilijä. Hän laati Ruotsin ensimmäiset almanakat, toimi vuoden tähtitieteen professorina Upsalassa ja joutuipa vankilaankin hallituksen vastaisesta vehkeilystä. Vuosikymmenien aikana hän valmisti horoskooppeja ja jatkoi toimia vielä toimiessaan Tammisaaren kirkkoherrana.

Suomen tähtitieteen historiaa Turun palon jälkeen

Turun palon jälkeen yliopisto siirrettiin Helsinkiin, ja sen yhteyteen ryhdyttiin rakentamaan uutta observatoriota. Helsingissä tähtitieteilijät osallistuivat kansainväliseen taivaankartoitushankkeeseen. 1900-luvun puolivälin jälkeen astrofysiikasta tuli tärkeä osa tähtitieteellistä tutkimusta.

Perustuu ohjelmaan: Radiaattori: Suomen tähtitieteen historiaa Toimittaja: Sisko Loikkanen Haastateltava: professori Tapio Markkanen Helsingin yliopistosta

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.