Hyppää pääsisältöön

Vuoroin vieraissa on äidin ja tyttären kehitystarina parisuhdepelillä maustettuna

Pekka Milonoff ohjaamassa näyttelijöitä Tiina Lymi ja Eero Aho Vuoroin vieraissa -sarjassa
Pekka Milonoff ohjaamassa näyttelijöitä Tiina Lymi ja Eero Aho Vuoroin vieraissa -sarjassa Pekka Milonoff ohjaamassa näyttelijöitä Tiina Lymi ja Eero Aho Vuoroin vieraissa -sarjassa Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle Eero Aho,Tiina Lymi,Vuoroin vieraissa

1990-luvun lopun komediallisessa ihmissuhdedraamassa kaksi avioparia: kolmekymppiset Elina ja Toni sekä Elinan vanhemmat viisikymppiset Anneli ja Antti kamppailevat pari- ja salasuhteidensa kiemuroissa. Vuonna 1997 ensiesitetty sarja keräsi aikanaan miljoonayleisön ja sitä ylistettiin paitsi kriitikoiden myös katsojien toimesta.

Sarja on katsottavissa kokonaisuudessaan kevääseen 2018 saakka tässä artikkelissa ja Yle Areenassa.

Tiina Lymin esittämä Elina on naimisissa Eero Ahon esittämän Tonin kanssa. Toni ei oikein tajua, vaan tokaiseekin vaimolleen, että "me oltais ihan onnellisia, jos sinä et olisi niin onneton".

Elinan vanhemmat Anneli (Marja Packalén) ja Antti (Risto Tuorila) ovat eron partaalla. Vaikeudet suhteissa saavat aikaan hyvin erilaisia reaktioita äidissä ja tyttäressä, mutta tuovat heitä myös lähemmäs toisiaan.

Muista sarjan hahmoista esille nousee erityisesti Kari Heiskasen tulkitsema pakastinkauppias Reijo Remes "Kiuruveeltä". Hyväsydämisen hahmon mukanaolo muistuttaa ihmisten reiluudesta ja keventää muuten salasuhteiden mustaamaa tarinaa. Päänäyttelijät kiinnitettiin sarjaan KOM-teatterista.

Sarjan ovat käsikirjoittaneet Anna-Leena Härkönen ja Pekka Milonoff. Milonoff on myös ohjannut sarjan. Tarinaa seuratessa Vuoroin vieraissa tuokin nopeasti mieleen Härkösen nuorisokuvauksen Häräntappoaseen (1989).

Vuoroin vieraissa on oikeastaan Marja Packalén tulkitseman äiti-Annelin kehitystarina. Hänelle ainakin sattuu ja tapahtuu tarinan edetessä ylivoimaiseti eniten. Alkupään jakoissa pääosan varastaa Tiina Lymi tytär-Elinana, mutta pian juonen edetessä huomio siirtyy tyttärestä äitiin.

Melodramaan ja mustan komedian rajamailla tanssahteleva sarja saavuti aikanaan miljoonayleisön. Se voitti nopeasti puolelleen paitsi katsojat myös tv-kriitikot. Sarja on ennen kaikkea kokonaisuus, ja se on luotu tarinan ehdoilla. Aikakauden suosituista jatkuvajuonisista viikkosarjoista poiketen Vuoroin vieraissa alkaa, jatkuu ja loppuu suunnitellusti. Se oli Yle TV1:n Kotikatsomon ensimmäinen kausisarja.

Sarjan laadukkuus näkyy käsikirjoituksen ja näyttelijäsuoritusten lisäksi puitteissa.. Ohjelmaa kuvattiin Helsingissä syksystä 1995 kevääseen 1996. Sörnäisiin rakennettussa studiossa lavastetut kohtaukset kielivät usein näkymättömäksi jäävän työn runsaasta määrästä.

Ensi-esityksensä jälkeen Vuoroin vieraissa on uusittu kahdesti vuosina 1998 ja 2008.

Alapuolelle on koottu Vuoroin vieraissa -sarjan muistetuimpia kohtauksia pysyvinä ohjelmanäytteinä

Vuoroin vieraissa näyttelijät ja tekijät

Päärooleissa: Tiina Lymi (Elina Kaivanto), Eero Aho (Toni Kaivanto), Marja Packalén (Anneli Varpio), Risto Tuorila (Antti Varpio), Pirkko Hämäläinen (Irja Aalto), Jani Volanen (Harri Rasila), Kari Hietalahti (Reijo Remes) ja Sari Mällinen (Outi). Muissa rooleissa mm. Hellen Willberg (Susanna), Pekka Valkeejärvi (Ilkka Jalander), Kaija Pakarinen (Sirpa Jalander), Sinikka Sokka (Kirsti), Matti Mäntylä (Jake) ja Vilma Melasniemi (Seija). Käsikirjoittajat: Anna-Leena Härkönen ja Pekka Milonoff. Ohjaaja: Pekka Milonoff. Musiikki: Kaj Chydenius.

Lisää ohjelmasta

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, nimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.