Hyppää pääsisältöön

Kunniaväkivalta

Sellon ampumistapaus nosti keskustelunaiheeksi kunniaväkivallan. Tilastojen mukaan sellaista ei Suomessa esiinny, mutta mitä sanovat asianosaiset ja asiantuntijat?

Tietolaatikko

Koska kyse pohjimmiltaan on häpeästä, on kunniaväkivalta-termin tilalle on ehdotettu sanoja häpeäväkivalta tai kauhurikos.
Huom: Yksinhuoltajaäidin haastattelukuvitus on lavastettu.

Ajankohtainen kakkonen haastatteli aiheesta uhkailun kohteiksi joutuneita naisia, kunniakonflikteihin perehtyneitä Marjo van Dijkenia ja Rebwar Karimia sekä oikeusministeri Tuija Braxia.

Asianosaisena kuullaan mm. yksinhuoltajaäitiä, joka toistuvasti saa entiseltä puolisoltaan itseensä ja lapseen kohdistuvia uhkailuja.

Asiantuntijat muistuttavat kyseen olevan globaalista ilmiöstä. Vaikkei Suomessa virallisesti ole kunniamurhia tehtykään, on kulttuurissamme yhä rippeitä siitä.

Heidän mukaansa yleisin virhe on käsittää ilmiö uskonnosta johtuvaksi. Esim. koraanin sharia-laki ei kunniaväkivaltaa hyväksy.

Kulttuurista kumpuavan ilmiön keskiössä on yhteisön kunniaan kohdistuva paine. Erona "tavalliseen" väkivaltaan on se, että väkivallanteko saa osakseen julkisen hyväksynnän.

Sellon tapausta asiantuntijat eivät pidä kunniamurhana. Vaikka surmien syynä olikin häpeä, ovat joukkomurha sekä tekijän itsemurha kunniaväkivallalle epätyypillisiä.

Oikeusministeri Brax muistuttaa, että kaikki väkivallanteot uhkailua myöden ovat Suomen laissa selvästi kriminalisoituja.

— Missään ei sanota, että mikään kulttuurinen tausta tätä lieventäisi. Ketään ei saa Suomessa uhkailla, kukaan ei saa olla väkivallan kohteena saati henkirikoksen uhrina, Brax sanoo.

Konfliktiin joutuneiden uhrien suojaaminen on Suomessa vielä alkutekijöissään. Toistaiseksi maassamme on mahdotonta tyystin "kadota".

Karimi puolestaan muistuttaa "Suomen metsissä asuvasta aikapommista".

— Suomessa elää tuhansia turvapaikanhakijoita. Suuri osa heistä tulee ns. kunniakulttuuripiireistä. He asuvat vastaanottokeskuksisssa metsien keskellä ja oireilevat tästä prosessista. Suuri osa heistä on nuoria miehiä, jotka tulevaisuudessa perustavat perheitä suomalaisten naisten kanssa, Karimi sanoo.

Karimin seuraavana työprojektina on astua maahanmuuttajayhteisön sisälle ja pyrkiä sieltä käsin vaikuttamaan kulttuurirakenteeseen.

— Sillä niin kauan kuin kulttuuri elää, niin ihmiset käyttäytyvät sen mukaan. Vaikka kuinka kovennettaisiin lakia, niin ihmiset valitettavasti edelleen käyttäytyvät oman kulttuuriohjeensa mukaan, Karimi sanoo.

Teksti: Petra Himberg

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto