Hyppää pääsisältöön

Lauantain toivotut levyt – toivomuskonsertteja radion kuuntelijoille vuodesta 1935

Lauantain toivotut levyt on Yleisradion vanhin yhtämittaisesti jatkunut ohjelma. Kuuntelijoiden suosikkilevyt ovat soineet radiossa syksystä 1935 lähtien. Ohjelman 70-vuotissyntymäpäivää vietettiin Yle Radio 1:ssä marraskuussa 2005.

Lauantaina 2. marraskuuta 1935 kuultiin radiosta ensimmäisen kerran Suosittujen äänilevyjen konsertti, joka sittemmin muuttui Lauantain toivotuiksi levyiksi.

Ohjelma on soinut tärkeänä osana kymmenien tuhansien kotien viikonlopun viettoa. Siitä on muodostunut musiikkityylien ja kuuntelijasukupolvien ainutlaatuinen kohtauspaikka.

Kolmituntisessa juhlaohjelmassa ohjelman vaiheita ja suosion saloja tutkailivat Antero Karttunen, Pekka Gronow, Jake Nyman ja Tarleena Sammalkorpi.

Lisäksi kuultiin mm. pääkuuluttaja Pentti Fagerholmin ajatuksia ja kuuntelijoiden muistoja.


Lauantain toivottujen ensimmäisen lähetyksen kuulutus 2.11.1935 klo 17.00:
”Huomio, huomio jne. Radioimme tänään äänilevyjä yleisön toivomusten mukaan. Toivomuksia on esitetty sangen runsaasti – kaiken kaikkiaan on pyydetty 437 kappaletta. Näistä ei tänään luonnollisestikaan voida esittää kuin pieni murto-osa. Tämän toivomuskonsertin ohjelma käsittää sen vuoksi vain kappaleita, joita on toivottu vähintäin seitsemältä eri taholta. Muita pyydettyjä kappaleita tullaan esittämään, sikäli kun ne ovat saatavaissa, tulevissa suosittujen levyjen konserteissa, joista seuraava on lauantaina t.k. 16 pnä klo 17.00.”

”Tämän päiväisen toivomuskonsertin ohjelma on kokonaisuudessaan seuraava. 1) Brahms: Unkaril. tanssi VI (Berlinin Valtionoopp. ork.) No 59. 2) Bizet: Aaria oopp. Helmenkalastajat (Enrico Caruso) No 272. 3) Chopin: Cis-molli valssi (Bronislaw Huberman, viulu) No 205. 4) Chopin-Melichar: Laulu äänielokuv. Jäähyväisvalssi (Herbert Ernst Groh). No 365. 5) Telesfor: Unhoita minut - myöskin tunnettu nimellä Itämaista rakkautta (Edith Lorandin ork.) No 167. 6) Dole-Pestalozza: Ciribiribin, laulu äänielokuv. Laulava Venus (Grace Moore). 7) Kalman: Säv. oper. Mustalaisruhtinatar (Marek Weberin orkesteri (Vain osa I) No 93. 8) Sihvo: Laulusikermä näyt. Jääkärin morsian (Lauluyhtye ja orkesteri). No 567. 9) Malmstén: Pikku mies (Georg Malmstén ja Dallapé-ork.) No 616. 10) Sousa: Tähtilipun alla, marssi (Sotilassoittokunta). No 193.”

Oheisissa Lauantain toivottujen juhlalähetyksen nettiversioissa on mukana suurin osa ohjelmassa soitetuista toivelevyistä. Gramex-korvauksen alainen levymusiikki on kuitenkin poistettu.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto