Hyppää pääsisältöön

Kartanokeitoksia Wiurilassa

Halikon Wiurilan kartano edustaa ruotsalaisajan uusklassismia ja sen talousrakennukset ovat itsensä Carl Ludvig Engelin piirtämät.

Wiurilan kartano mainitaan historiankirjoissa jo 1400-luvulla, joilloin omistajaksi on mainittu Magnus Johansson till Wiorela.

Kartano periytyi hänen tyttärelleen ja kulki suvussa vuoteen 1787 saakka, jolloin sen osti kenraalimajuri Magnus Wilhelm Armfelt.

Wiurilan uusklassinen päärakennus on Suomen ensimmäisen valtionarkkitehdin italialaisen Carlos Bassin käsialaa. Talauskeskuksen julkisivun loi toisena valtionarkkitehtinä toiminut C.L. Engel.

Wiurilan kokonaispinta-ala on parhaimmillaan ollut melkein 50 000 hehtaaria ja kartanon mailla on toiminut tiilitehdas, saha, myllyjä, meijeri, viinantislaamo ja vanhin tiedetty suomalainen olutpanimo.

Viimeinen kreivi, Carl August Armfelt (k.1942) toimitti Wiurilaan sähkön ja vesijärjestelmän.

Vuosien saatossa tila on pienentynyt maan luovutusten ja perinnön jakojen myötä. Vuonna 1951 Carl August Armfeltin tytär Anna Louise Standertskjöld-Brüninghaus otti suvun maat haltuunsa ja herätti kartanon uuteen loistoonsa miehensä Günter Brüninghausin kanssa.

Nykypinta-ala käsittää noin 150 hehtaaria. Kartanon yhteydessä toimii museo, ravintola sekä hostelli. Alueella on myös golfkenttä sekä ratsastuskoulu. Yhtenä erikoisuutena on ollut sokerimaissin viljely.

Kartanon keittiössä Anna Louise valmistaa maukasta pataa omalla pellolla tuotetusta maissista ja leipoo herkullisia jälkiruokia.

Teksti: Heidi Sommar

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto