Hyppää pääsisältöön

Possun kosto: käsikirjoitus

TV1 18.1.2010 klo 20:00

MOT: Possun kosto

toim. Riikka Kaihovaara



Sianlihan tehotuotanto voi edistää ihmisille vaarallisten influenssavirusten leviämistä. Myös Suomessa.

MOT-tunnus

Pirjo Kortesniemi: ”Me ihmiset teemme jatkuvasti sellasia ratkasuja, joilla me lisäämme tautiriskiä ja, ja myöskin tällasia lajista toiseen siirtymisen riskejä.”

Peter Stevenson: ” If we continue to keep pigs in these very poor conditions, we are making the development of disease, disease that can spread from pigs to humans, much more likely.” - -- “In these very industrial conditions swine flu can be spread and developed very rapidly.”

OTSIKKO: Possun kosto


Juonto: Suomen eläintautitilannetta on pidetty hyvänä. Siat ovat terveitä ja puhtaita, eikä vakavia sikatauteja esiinny.


Tautien torjuntaa varten elintarviketeollisuus on perustanut Eläintautien torjuntayhdistyksen ETT:n. Yhdistyksen jäseniä ovat meijerit, teurastamot ja munapakkaamot. Yhdistyksen mielestä tautitilanne on hallinnassa.

Pirjo Kortesniemi: ”No, tarttuvien tautien osalta tilanne on erittäin hyvä elikkä meillä, jos ajatellaan sikojen tarttuvia tauteja, niin hyvä mittari on noi virustaudit, että virustauteja meill on hyvin vähän.”


Juonto: Onko Suomen eläintautitilanne todellakin niin hyvä kuin väitetään?


Aivan viime vuosina uudet eläintaudit ovat nostaneet päätään sikaloissa.


Sikoja piinaa esimerkiksi bakteerin aiheuttama paiseiden keuhkokalvontulehdus. Sairastuneen sian lämpö nousee 40 asteeseen. Ruokahalu laskee. Sika voi huohottaa ja oksentaa kivuliaan keuhkokalvontulehduksen takia. Osa sairastuneista voi kuolla.


Teurastamoon tulleiden sikojen keuhkotulehdukset ovat kaksinkertaistuneet ja keuhkokalvontulehdukset lähes kuusinkertaistuneet muutamassa vuodessa. Joissakin teuraserissä keuhkokalvontulehdusta on kaikilla sioilla.


Mitä Suomen sikatiloilla oikein tapahtuu?


Sikojen sairauksien ja terveydenhuollon professori Mari Heinonen epäilee, että tulehdusten yleistyminen johtuu viruksista.

Mari Heinonen: ”Viime vuonna tässä noussu esiin sikainfluenssakysymys, se voi olla osatekijänä ja sitte tää sirkoviruksen osuus on, on selkeesti yks mahollisuus ja niitten sitt sekainfektiot.” - - - ”Voitais verrata sitä ehkä niin kun ihmisten hengitystietulehduksiin, ett ensin jos on virustautipohjalla, niin helposti it, iskee bakteeritulehdus päälle.”


Sirkovirus aktivoituu, kun olosuhteet sikalassa heikkenevät. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ei pidä sirkovirusta kovinkaan vakavana uhkana Suomen sioille.

Liisa Sihvonen: ”No, se on semmonen pieni virus, jota esiintyy kaikkialla, missä on sikoja. Se on sikojen tämmönen ihan tavallinen virus.”


Sirkovirus voi heikentää emakoiden hedelmällisyyttä. Pahimmillaan virus voi aiheuttaa porsaiden näivetystautia eli PMWS:ää. Suomessa on tehty vasta kolme virallista PMWS-diagnoosia. Yksi niistä oli Martin Ylikännön tilalla Huittisissa.

Martin Ylikännö: ”Meidän tilallahan oli itte asiassa toinen tila, jossa tämä diagnoosi tehtiin kaks vuotta sitten. - - - Sillon oli, siinä tapahtu välikasvattamossa äkillinen kuolleisuuden nousu. Ihan siis joulukuussa 2007. Eli porsaita kuoli normaalia enemmän ja sitten hoitavan eläinlääkärin kanssa lähdettiin sitä sitten selvittämään.”

Katri Kaaro: ”Ensimmäiset oireet voi olla nimenomaan just esimerkiks suolisto-oireita, paljon ripulia tai esimerkiks et tulee paljon yskää ja nää porsaat kuihtuu todella nopeesti, ne laihtuu ja ne on sellasia pörrökarvasia, apaattisia ja sitten niistä tulee suuri kuolleisuus.”


Ylikännö: ” PMWShän aiheuttaa tappioita, sikäli, että silloin porsasmyynti vähenee, - -- ja sitten myöskin kaikki nää kuolleet ja lopetetut eläimet, - - - Ja sitten mikä nousi, yli kaksinkertastu vuositasolla, oli meiän lääkityskulut.”



MOT: ”Eli euromääräsesti kuinka suuret tappiot?”


Ylikännö: ”Kyllä se oli satoja tuhansia euroja. Meiän kokosella tilalla. Eli sitä maksetaan monta vuotta takasin tätä sinänsä mielenkiintosta kokemusta.”



Juonto: Sirkovirus ei tartu ihmiseen, mutta Suomen sikatiloilla kiertelee myös toinen, vaarallisempi virus: influenssa.


Sikojen influenssa on A-viruksen aiheuttama hengitystiesairaus. Taudin oireet sioilla ovat samat kuin ihmisillä: korkea kuume, vaikeutunut hengitys ja voimakas yskä.


Sioissa jylläävä influenssavirus löytyy myös maailmanlaajuisesti levinneen pandeemisen influenssaviruksen taustalta.


Noin kymmenen vuotta sitten niin sanottu klassinen sikojen influenssavirus, lintujen influenssavirus ja ihmisten influenssavirus yhdistyivät, todennäköisesti jonkun sian keuhkoissa. Tämä virus yhdistyi Pohjois-Amerikan sioissa kierrelleeseen virukseen. Vuonna 2008 tämä virus kohtasi Euroopassa ja Aasiassa jyllänneen sikojen influenssaviruksen. Syntyi nykyinen pandeeminen influenssavirus, joka levisi ihmisiin.

Sihvonen: ”No, sika on sillä tavalla herkkä influenssoille, että sialla on tota noin niin reseptorit, - - -jotka ottavat kiinni sekä ihmisen influenssaviruksia, lintujen influenssaviruksia ja tietysti sikojen influenssaviruksia eli sika on tämmönen sekotuslaitos.”


Suomessa eläinlääkäri Katri Kaaro oli yksi ensimmäisistä, joka kiinnitti huomiota sikojen outoihin oireisiin.


Kaaro: ”Pohjanmaalla alko kakstuhattakaheksan sitte syksyllä tämmönen, kaikki kyseli että mikäköhän nyt on, kun sioissa on tämmöstä yskää ja sitte se siirty etelämmäs, Satakuntaan, Varsinais-Suomeen kevättalvella kakstuhattayheksän.”



Ylikännö: ”Niin meidän sikalassa se oli tammikuun puolivälissä 2009, niin oli vaan tietyllä viikolla, et siat, kun syönti väheni huomattavasti ja olivat apaattisia ja makailtiin vähän enemmän, niin siis ihan normaalit flunssaoireet.”



Evira on testannut vuosittain tuhansia näytteitä sikainfluenssan varalta, mutta virusta ei vain ole löytynyt.


Lopulta outoihin flunssaoireisiin turhautuneet LSO Foods ja Katri Kaaro lähettivät näytteet ulkomaille testattavaksi.

Kaaro: ”Sitten yks lihatalo lähetti verinäytteitä Hollantiin ja niistä vasta-aineista sitte todettiin, että meillä on Suomes sikainfluenssaa ja, ja sitten yhdestä mun asiakassikalasta, - - - ni mä lähetin sitte rinnakkaisnäytteet Eviraan ja Tanskaan.” - - - ”Tanskasta mä sain hyvin selkeen luettelon, missä näytteissä oli vasta-aineita ja, ja tota Evirasta sain semmosen, missä vaan todettiin et näytteistä on todettu A1- virusta, ei yksilöitynä.”


Tanskan lisäksi Kaaro lähetti sikatiloilta keräämiään näytteitä Italiaan. Kymmenestä näytteestä kahdeksasta löytyi sikojen influenssan vasta-aineita.

MOT: ”Miksi näitä tutkimuksia jouduttiin tekemään ulkomailla asti?”


Kaaro: ”Mä luulen, että joku asia täällä Eviran diagnostiikassa ei sitten toiminut tai, tai siellä oli tiedonkulussa katkoksia, en tiedä tarkemmin.”


MOT: ”Mikä siinä testissä ikään kun oli vikana?”


Sihvonen: ”Että siinä testissä, kun käytetään tiettyjä viruskantoja, joilla tutkitaan nämä vasta-aineet, niin sillon, jos ne eivät ne viruskannat oo niin ku lähisukulaisia sille, - - - niin sillon ei, se testi ei annakaan positiivista tulosta.” - - - ”Että meidän menetelmät ei ollu kaikki ajan tasalla siihen viruksiin nähden, mitä tääll oli, niin kyllhän se niin on, että, että, kun resursseja on vähän, niin on pakko niin kun katsoa, ett mihin ne laitetaan. Ett nää vastustettavat eläintaudit on ollu ne, johon me ollaan eniten pantu voimamme.”



Juonto: Evira alkoi etsiä sikainfluenssan vasta-aineita takautuvasti, vanhoista näytteistä. Kävi ilmi, että sioilla on ollut influenssavirustartuntoja jo vuonna 2007. Ehkä kauemminkin. Sikainfluenssa oli levinnyt viranomaisten huomaamatta lähes koko Suomeen.

Kaaro: ”Me ollaan ehkä paneuduttu vääriin asioihin koko sen ajan, etsitty jotain muuta sairautta, ihmetelty näitä jälkitauteja, keuhkomuutoksia, mistä näitä tulee ja tällä tavalla että siinä tietyst on palanu aikaa ja rahaa.”


MOT: ”Mitä tää sitt kertoo suomalaisen diagnostiikan tasosta?”



Sihvonen: ”No, se kertoo sen, että me ei oo niin kun satsattu tähän sikainfluenssaan, koska meill ei oo ollu tätä tartuntaa, sen se ehkä kertoo. ”



Moni eläintauti voi levitä siitoseläinten tai jopa sperman mukana. Influenssaviruksen vasta-aineita on löydetty joka kolmannelta jalostuseläimiä kasvattavalta tilalta.


MOT: ”Mikä merkitys sillä on näiden tautien leviämisen kannalta, että mitä siellä niin kun ketjun alkupäässä eli siellä koeasemilla tai karjuasemilla tapahtuu?”


Riitta Heinonen: ”Totta kai se on ihan oleellinen, koska näähän on nämä karjuasemat on, ovat jalostuksellisesti korkealuokkaista ainesta ja niitten pitää myöskin olla eläinten terveyden kannalta korkealuokkaista ainesta, että sieltähän tätä materiaalia menee eri tiloille, niin se on aivan oleellinen osa, että siellä on asiat kunnossa. ”



Juonto: Viime keväänä Maa- ja metsätalousministeriö muutti asetusta sikojen koeasemille, karjuasemille ja karjun spermalle asetettavista terveysvaatimuksista. Sikainfluenssa poistettiin tutkittavien tautien listalta.


Ministeriön lausuntopyynnön mukaan: ”Asetuksen muutos katsotaan tarpeelliseksi, koska Suomessa on todettu sikainfluenssaa niin laajasti, että ei enää voida asettaa sikainfluenssan varalta keinosiemennyskarjuille terveysvaatimuksia.”

MOT: ”Miksi sitä muutettiin niin nopeasti sitä asetusta?”

Heinonen: ”No, en tiedä oliko se nopeasti tai ei, mutta, että aika pian sen jälkeen, kun meille selvisi tämä tilanne, että kuinka laajalle levinnyt tämä tavallinen sikainfluenssa meillä oli, niin sen, sen johdosta sitten päädyttiin tämmöseen ratkasuun.”


MOT: ”Kun tautitilanne levisi käsistä, niin normistoa höllennettiin?”


Heinonen: ”Ei välttämättä näin, vaan siinä täytyy aina myöskin miettiä sitä, että minkälaisesta eläintaudista on kyse, eli juuri se, että kuinka suuret vaikutukset sillä on toimintaan.”


MOT: ”Ja mikä se arvio oli tämän sikojen influenssan kohdalla?”


Heinonen: ”Sen aiheuttamat tappiot ei, tai ongelmat ei ovat niin suuria, että sitä kannattaisi enää pitää mukana tuossa. ”



Sikojen tulehdussairauksia hoidetaan antibiooteilla.


Eläimille käytettyjen lääkkeiden kokonaiskulutus väheni vuoteen 2003 asti. Sen jälkeen kulutus on lisääntynyt viidessä vuodessa 30 prosenttia.


Erityisesti on yleistynyt tetrasykliinin käyttö. Tetrasykliiniä käytetään myös ihmisten lääkitsemiseen.

Mari Heinonen: ”Sitt se voi, tu, ongelmaks tulla se, että meillä syntyy antibiootille vastustuskykysiä kantoja, jotka sitten tekee sen, että se sama lääke ei enää tehoo siinä sikalassa. Meill on jo esimerkkejä Suomessa yksittäisiss sikaloiss kyllä. Niin se vaikuttaa myös meidän ihmisten lääkkeitten käyttöön pitkällä tähtäimellä.”


MOT: ”Millä tavalla vaikuttaa?”


Heinonen: ”Eli jos me saadaan paljon antibiootille vastustuskykysiä kantoja, semmosia bakteerikantoja, niin se voi myös siirtyä myös ihmispopulaatioon sitten se, tämmöset kannat.”



Viruksiin antibiootit eivät tehoa. Sian sirkovirusta ja influenssaa torjutaan samalla tavalla kuin ihmistenkin viruksia: rokottamalla.


Sekä hoitavat eläinlääkärit että sikatuottajat ovat olleet turhautuneita Eviran toiminnan hitauteen rokotteiden rekisteröinnissä.

Ylikännö: ”Sikainfluenssarokotteita on käytetty meidän tilalla nyt suunnilleen marraskuun puolivälistä 2009. Eli siinähän oli taas tämä lähes vuosi, ennen kuin niitä saatiin käyttöön, eli siitä ei sinänsä ollu varsinaisesti käyttökokemuksia.”


Vasta varsinaisen haastattelun jälkeen Kaaro ja Ylikännö uskaltautuvat puhumaan suoraan Eviran toiminnasta.

Kaaro: ”Sit mä toivosin et Evirasta pääsis ne asiantuntijat myöskin kentälle. Mä oon joskus pyytäny Evirasta eläinlääkäriä mukaan, että voitas katsoo et onko tilalla jotain mitä mä en huomaa, mut heidän on tosi vaikee päästä sieltä pois. - - -Se on rajallinen... rajalliset mahdollisuudet sit lähtee kattomaan et mitä tää on sitte siellä, siellä tota patologin huoneen tai laboratorion ulkopuolella, et se on mun mielestä iso puute.”


Eviran tutkimusjohtaja ei vielä joulukuussa ollut tietoinen rokotteiden käyttöönotosta.

MOT: ”Miten yleistä näiden rokotteiden käyttö on Suomessa?”


Sihvonen: ”No, Suomessa ei oo sikainfluenssarokotteita ei oo tietysti käytetty, koska meillä on tartuntakin niin uus.”


MOT: ”Mä oon ymmärtäny, että jo nyt olisi tuolla sirkovirus- ja sikainfluenssarokotteet kentällä käytössä?”


Sihvonen: ”Joo, sirkovirusrokotteet on, mutta sikainfluenssarokotteita ei tietojeni mukaan Suomess oo käytössä.”



Nämä sikatiloilla salaa kuvatut videot järkyttivät suomalaisia joulukuun alussa: omassa ulosteessaan makaavia sikoja, märkiviä haavoja ja kuolleita sikoja elävien seassa.


Epähygieenisissä ja stressaavissa oloissa myös eläintaudit puhkeavat ja leviävät helpommin.

MOT: ”Millainen tekijä stressi on sikojen sairastavuudessa?”


Kaaro: ”Ihan oleellinen, ihan niinkun meillä ihmisilläkin, eli stressi heikentää meidän puolustusjärjestelmää ja silloin me ollaan paljon alttiimpia saamaan sairauksia.”



Suomessa on noin puolitoista miljoonaa sikaa. Sikaloiden määrä on vähentynyt rajusti Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen. Samalla tilakoko on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 1995 suuria, yli tuhannen sian tiloja oli Suomessa vain 40. Tänä vuonna jättitiloja oli jo yli 330.

Mari Heinonen: ”Mitä suurempia yksiköitä on, niin sitä helpommin ne on niin kun, niin, niissä se tauti sillä tavalla puhkee. - - - Suuri ei ole välttämättä mitenkään huono, mutt se vaatii vaan ammattitaidon, ett se osataan hoitaa kunnolla, ett se tautipaine on vaan vahvempi, mitä enemmän on iso, iso määrä saman eläinlajin yksilöitä yhdessä paikassa.”


Iso-Britanniassa toimiva kansalaisjärjestö Compassion in World Farming varoittaa, että vaarallisia viruksia saattaa kehittyä nimenomaan suurissa tehosikaloissa. Haastattelin kaksi vuotta sitten järjestön tiedottajaa Peter Stevensonia.

Stevenson: ”In medieval times human beings often lived in very very crowded conditions with... with very poor sanitation, with open sewage, and diseases like cholera and typhoid were rife. We have now created similar conditions for farm animals, particularly poultry and pigs – we keep them in very overcrowded, insanitary conditions, and disease is an ever present danger.”


Suomen lihanjalostusta hallitsee kaksi suurta yritystä: HK Ruokatalo ja Atria.


Teurastamot maksavat tuottajille sianlihasta vajaat puolitoista euroa kilolta. Tähän päälle tulee määrälisä, joka voi olla kymmeniä senttejä kilolta. Suurempi tuottaja saa siis lihasta parempaa hintaa. Näin teurastamot painostavat sianlihan tuottajia kasvattamaan tilakokoaan.


Sikayrittäjien puheenjohtaja Martin Ylikännö sanoo ääneen sen, mitä teurastamot eivät itse uskalla.

Ylikännö: ”Markkinatalous toimii näin. Se joka pystyy jonkun palvelun tai tuotteen tuottamaan tehokkaimmin ja edullisimmin, niin siltä ne ostetaan. - - - Hyvänä esimerkkinä tää hollantilainen tilasto, eli 88 vuonna Hollannissa oli 35 000 sikatilaa ja 10 miljoonaa emakkoa. Nyt siellä on 6000 tilaa jäljellä ja 10 miljoonaa emakkoa edelleen.”

Kortesniemi: ”Jos me ajatellaan, ett me kumminkin halutaan tuottaa ruokaa, niin ku isoille joukoille, että on mahollista, että on kaupunkeja, niin sillon meidän on pakko hyväksyä se, että me toimitaan sillon isoissa yksiköissä.”


Yhä suuremmat sikatilat keskittyvät yhä pienemmille alueille. Sikojen kappalemäärällä mitattuna Huittinen on Suomen sikaisin kunta. Huittisissa elää runsaat 10 000 ihmistä ja yli 48 000 sikaa. Siat sairastuivat influenssaan peräperää eri tiloilla.

Ylikännö: ”Se mikä siinä oli mielenkiintosta, että se tapahtu tässä lähes kaikilla naapuritiloilla sillain hyvin lyhyellä ajalla. Eli miten tämä virus kulkee joko ihmisten mukana tai sitten ihan ilmavirtojen mukana.”


Tautien leviämiseen vaikuttaa myös se, miten sikoja kuljetetaan tilalta toiselle ja teurastamoon.


Kaaro: ”Meiltähän on pienet teurastamot aika vähissä, eli meil on kaks suurta ja sitte on muutama muu eli tietyst se, se vaikuttaa siihen, että meil on niinku paljokin tämmöstä, sikoja kulkee etelästä pohjoseen ja pohjosesta etelään ja idästä länteen. - -- Että eläimet on paljo enemmän pyörien päällä kun joskus aikasemmin.”



Suurin osa Suomen sikaloista on teurastamoiden tiukassa ohjauksessa. Teurastamot ostavat porsaita emakkosikaloista ja myyvät ne edelleen lihasikaloihin.


Aina ketjuohjaus ei toimi. Ylimääräisiä porsaita saatetaan kerätä ympäri Suomea ja sulloa yhteen lihasikalaan. Taudit leviävät.

Kaaro: ”Jos meil on semmonen tilanne niinku yhdellä mun asiakkaalla oli, että hän otti vastaan normaaleja välitysporsaita teurastamovälityksestä ni hän sai yli neljästäkymmenestä eri sikalasta porsaita ja se sitte tietysti johti siihen, että siellä oli sitten vähän, kaikennäköstä vaivaa ilmeni siinä kasvatuserässä.”


Jos välitysporsaita ei saada ajoissa pois tilalta, syntyy porsasruuhkaa. Eläintiheys nousee.

Ylikännö: ” Jos eläintiheys nousee esimerkiksi välikasvattamossa, se altistaa niin sirkovirus-, kuin muillekin sairauksille ja stressille, eli tää on erittäin epätoivottava tilanne.”


Martin Ylikännö ei halunnut päästää meitä sikalaansa kuvaamaan. Hänen mukaansa sikojen tautitilanne on nyt hallinnassa.


Suomen sikaloissa mellastava influenssavirus on samaa H1N1-tyyppiä, mutta eri kantaa kuin ihmisillä maailmanlaajuisesti leviävä pandeeminen influenssavirus. H1N1-virukset voivat siirtyä eläinlajista toiseen.

Ylikännö: ”Kyllä me kaikki viis henkee, jotka tässä sikalassa työskentelemme olimme suunnilleen samalla viikolla, meillä oli myös flunssaoireita, nuhaa ja pientä kuumetta.”


MOT: ”Mitä luulet, mikä se yhteys oli?


Ylikännö: ”No sitähän ei mistään näin jälkikäteen tiedä, mutta tosiaan kyllähän tämmösiä tapauksia on ollu, että se saattaa suuntaan tai toiseen tarttua.”



Kaaro: ”Sikainfluenssa nyt kun vuos sitte talvikautena oli, niin tämmösiä havaintoja, että sikalan henkilökunta oli samaan aikaan sairaana kun oli siatkin. Mutta näitähän ei tietysti tutkittu, yks mun asiakas yritti saada tutkituksi ja tota hänet torjuttiin, että ei sussa mitään sikojen influenssaa voi olla, mut että kyl se on aivan mahdollista.”



Juonto: Kanadassa itsenäinen tutkimuslaitos CRG havaitsi, että mitä enemmän tietyllä alueella on sikoja, sitä enemmän alueen ihmiset ovat sairastaneet H1N1-influenssaa.


MOT selvitytti sairastavatko Suomen sikatiheillä alueilla asuvat ihmiset enemmän sikainfluenssaa. Tilastollista vastaavutta ei löytynyt. Vain Varsinais-Suomessa näyttäisi olevan paljon sekä sikoja että ihmisten sikainfluenssatapauksia.


Viime marraskuussa Teuvalta löytyi ensimmäinen tapaus, jossa pandeeminen influenssavirus oli siirtynyt ihmisistä tuhannen sian suursikalaan.


Samoihin aikoihin Evira suositteli, että kaikki Suomen sikojen kanssa työskentelevät henkilöt ottaisivat pandemiarokotteen.


Pirjo Kortesniemen mukaan rokotuksilla yritetään ehkäistä pandeemisen viruksen siirtyminen sikoihin ”joissa se voi muuntua ja aiheuttaa myöhemmin ongelmia”.

Kortesniemi: ”Mehän ei tiedetä, ett miten sitten nää virukset, influenssavirukset muuntuu, että niistä ei sitte synny uusia kantoja, jotka voi aiheuttaa ongelmia, niin kun se on maailmalla nähty. Mä en nyt sitä tarkota, ett se pelkästään Suomessa aiheuttas, mutt, että, että se, että näitten ihmisten rokotusten kautta estettäs tän pandeemisen viruksen uuden viruskannan leviäminen sikoihin.”


MOT: ”No, sehän on levinny jo. ”


Kortesniemi: ”Siis on osittain levinnyt.”



Missä pandeeminen influenssavirus syntyi? Ja miten se levisi?


Tutkijat ovat eri mieltä ihmisiin levinneen viruksen alkuperästä.


Yhdysvaltalainen lääkäri ja agrologi Michael Greger väittää, että syy uusien sikainfluenssavirusten muodostumiseen on sianlihan tehotuotanto.

Michael Greger: ”One must ask the question what has changed in the swine industry such that for the majority of time that we have known of the swine flu, - -- there hasn´t been any of these recorded whatsoever, and then all the sudden in the last decade or two there has been - - this explosion of heterogeneity of different families of swine flu viruses. The industrialization of the industry has contributed to this remarkable change in the ecology and epidemiology of swine flu viruses.”


Suomessa Evira pitää kiinni siitä, että ”sioilla ei ole merkitystä pandemiaviruksen aiheuttaman influenssan leviämisessä ihmisellä.”

MOT: ”Eikö tämä Suomen sioissa nyt oleva sikainfluenssa voisi olla yksi palikka uuden pandeemisen viruksen syntymisessä?”


Sihvonen: ”No, siihen en usko, missään meillä ei oo semmosia olosuhteita, että ne niin kun suosis tätä syntymistä. Ett kyllä täytyy olla eläinmassat aivan toista luokkaa, kun meillä.”



Suomalaiset tutkijat uskovat, että influenssavirusten jäljet johtavat virusten sylttytehtaalle, Kaakkois-Aasiaan.

Sihvonen: ”Itse olen aina katsonu, että, ett Aasia on se, jossa on parhaimmat edellytykset, ettei tartte mennä kuin Kiinan maaseudulle tai Vietnamiin, niin tajuaa, mistä näille voi tulla näille viruksille hyvät olosuhteet.”

Kortesniemi: ”On katsottu, ett se on Kaakkois-Aasia, missä siellä on se vesilintu, kosteet riisivainiot, paljon sikoja, paljon ihmisiä, niin siellä on sitten tuota se suuri riski näille muuntumisille.”


Juonto: Maailmalla kaikki tutkijat eivät usko tähän teoriaan. Perimältään pandeeminen H1N1-virus on erittäin läheistä sukua Pohjois-Amerikan sikojen influenssaviruksille. Kuusi kahdeksasta geenisegmentistä on täysin samoja.


Tutkijoiden mukaan pandeemisen viruksen läheinen sukulainen on kiertänyt Yhdysvaltojen sikaloissa kenenkään huomaamatta jo yli kymmenen vuotta.


Greger: “Well certainly the genetic fingerprint of this virus has been published - -- and the scientific consensus confirms that the main ancestor of this current viral thread was the triple-hybrid-reassortment-virus that emerged and spread in factory farms in the United States more than ten years ago - - - and then spread to Canada, Mexico and then around the rest of the world and the Asia as well.”


Kortesniemi: ”Ja tässä oikeestaan perustilanne on ollu se, että tällasta geneettistä influenssavirusta ei ole esimerkiks Pohjois-Amerikan mantereelta sioista saatikka Meksikosta löytynyt.”

Greger: “That´s just simply lack of surveillance.” - -- “The disease looks kind of like regular swine flu in pig, and so we never would have really tested these animals before. But now that there is obviously a higher level of scrutiny, we`ve started testing, and then indeed it´s kind of popping up all over the place.”


Viime syksynä levinnyt influenssapandemia jäi lievemmäksi kuin alun perin pelättiin. Mutta samat olosuhteet, jotka loivat ihmisiin levinneen sikainfluenssan, saattavat tuottaa uusia, vaarallisempia viruksia.

Peter Stevenson: “Not only can the virus spread, but when there are a large number of pigs in a small space, it can develop and change, it can mutate into a much more virulent and dangerous pathogen. And that is the particularly dangerous aspect in industrial farming.”


Loppu.