Hyppää pääsisältöön

Veikko Huovisen parodiat otettiin liian usein tosissaan

Veikko Huovinen teki kirjallisen läpimurtonsa vuonna 1952 romaanilla Havukka-ahon ajattelija. Metsänhoitaja, kirjailija ja professori aloitti kirjallisen uransa 1950-luvun alussa. Vuonna 1971 Ajankohtainen Kakkonen haastatteli Huovista tämän kotonaan Sotkamossa. Hannu Taanila haastatteli kirjailijaa vuonna 1980 ja tuolloin hän puhui muun muassa työskentelytavoistaan.

Veikko Huovinen (1927-2009) julkaisi ensimmäisen novellikokoelmansa vuonna 1950. Hänen tunnetuin teoksensa ilmestyi kaksi vuotta myöhemmin. Havukka-ahon ajattelijan päähenkilö Konsta Pylkkänen on esittänyt korpifilosofisia ajatelmiaan myös teoksissa Konstan Pylkkerö (1961) ja Konsta Pylkkänen etsii kortteeria (2004).

Huovisen muita tunnettuja romaaneja ovat mm. Hamsterit (1957), Lampaansyöjät (1970), Lentsu (1978), Koirankynnen leikkaaja (1980) ja Joe-setä - aikalaisen kertomuksia Josef Stalinista (1988).

Humoristina Huovinen kirjoitti myös kirjan Adolf Hitleristä, joka oli parodiaa historiatieteestä. Tämä Veitikka-niminen romaani otettiin tekijän mukaan kovin tosissaan ja monet siitä mielensä niin pahoittivat.

Hän on julkaissut lähes 40 romaania tai novellikokoelmaa, seitsemän näytelmää sekä muistelmateoksen Muina miehinä (2001). Huovinen palkittiin uransa aikana muun muassa Pro Finlandia -mitalilla ja valtion tiedonjulkistamispalkinnolla.

.

Hannu Taanilan vuonna 1980 tekemässä haastattelussa Huovinen kertoo elämänvaiheistaan ja työskentelytavoistaan: "Ensimmäinen liuska on kamala."

Humoristi ja ironikko kuoli 4.10.2009 Sotkamossa.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto