Hyppää pääsisältöön

D-vitamiiniko ihmelääke?

D-vitamiinista on kohuttu viime aikoina. Siitä on syntynyt kuva ihmelääkkeenä, joka tuntuu auttavan moneen vaivaan ja sairauteen. Sitä on annettu vuosikymmeniä pienille lapsille riisitaudin ehkäisyyn. D-vitamiinin paras lähde on aurinko. Mutta talvella siitä ei ole mitään hyötyä, sillä aurinko paistaa liian matalalta ja D-vitamiinin muodostumiseen tarvittavat Uvb-säteet suodattuvat ilmakehään.

Ravitsemustieteen dosentti Christel Lamberg-Allardt työskentelee Helsingin yliopistossa. Hänellä on sormensa pelissä myös kansallisissa D-vitamiinin saantisuosituksissa. Selvitämme hänen kanssaan, mistä D-vitamiinissa oikein on kyse.

D-vitamiinilisä D3-muodossa

Lamberg-Allardt on sitä mieltä, että saantisuositukset ovat Suomessa riittäviä tällä hetkellä. Suurin ongelma on se, että suomalaiset eivät saa tarpeeksi D-vitamiinia. Nykysuositusten mukaan terveen henkilön tulisi saada D-vitamiinia päivittäin 7,5 mikrogrammaa ja vanhusten 20 mikrogrammaa. Lapsille suositellaan D-vitamiinitippoja riisitaudin ehkäisemiseksi. Kaikille suositellaan D-vitamiinista D3-muotoa D2:n sijaan.

YLE Akuutti– Lapsillehan on ollut tarjolla vain D2-vitamiinia Suomessa ja muuallakin. D2 on siinä mielessä huonompi kuin D3, että se ei ole sitä mitä saamme luonnollisesti ihon kautta. Ne toimivat eri tavalla, Lamberg-Allardt tarkentaa.

Nestemäisiin maitotuotteisiin on lisätty jo jonkin aikaa D3-vitamiinia. Sen paras lähde ruokapöydässä on kuitenkin kala.

Iholla muodostuva ja suoliston kautta imeytyvä D-vitamiini käyttäytyvät elimistössä hyvin eri tavoin.

– Ero on siinä, että iho lopettaa vitamiinin valmistamisen kun sitä on muodostunut riittävästi. Ruuasta saatu D-vitamiini puolestaan imeytyy suolesta kokonaan. Siellä ei ole mitään estoa, Lamberg-Allardt jatkaa.

Korkeista pitoisuuksista ei ole riittävästi tietoa

D-vitamiinista on julkaistu lyhyellä aikavälillä useita tutkimuksia, jotka vakuuttavat hyvistä vaikutuksista. Luukadon lisäksi sen sanotaan muun muassa hidastavan vanhenemista, suojaavan keskushermoston rappeutumissairauksilta, syövältä ja astmalta. Samalla on kyseenalaistettu nykysuositukset ja ehdotettu niiden nostamista.

YLE Akuutti– Luonnollisesti iholla syntynyt D-vitamiini voi käyttäytyä aineenvaihdunnallisesti toisella tavalla kuin ruuasta saatu. Sitä ei ole tutkittu. Minä varoitan, että me emme tiedä mitä haittoja isoista annoksista D-vitamiinia voi aiheutua. Sen tiedämme, että D-vitamiini on toksinen eli myrkyllinen, Lamberg-Allardt painottaa.

On siis syytä pistää jäitä hattuun. Niin hyvää kuin D-vitamiini tekeekin elimistössä oikein annosteltuna, väärillä annoksilla se voi olla myrkyllinen ja aiheuttaa vaurioita. Varmaa on se, että voittajia tässä kampanjassa ovat D-vitamiinituotteiden valmistajat. Monissa yhteyksissä on voitu todistaa se, että diabetesta ja MS-tautia esiintyy enemmän jos D-vitamiinia on vähemmän. Sama koskee syöpätauteja.

- Vielä nyt ei kuitenkaan tiedetä, mikä on syy ja mikä seuraus, Lamberg-Allardt muistuttaa.

Asiantuntija: CHRISTEL LAMBERG-ALLARDT, ravitsemustieteen dosentti, Helsingin yliopisto

Toimittaja: NINA MALMBERG

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 4.12.2015