Hyppää pääsisältöön

Matti Äyräpään palkinto sepelvaltimotaudin tutkijalle

Lapsena omaksutut terveyttä edistävät ravintotottumukset ja elämäntavat kantavat pitkälle aikuisuuteen. Sen tietää Turun yliopiston sisätautiopin professori Jorma Viikari, jolle ojennettiin Lääkäriseura Duodecimin tämän vuoden Matti Äyräpään palkinto.

Professori Viikari on tehnyt uraauurtavaa työtä lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijöiden tutkimuksessa. Yli 40-vuotisen uransa aikana hän on saanut seurata läheltä suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyden kohenemista.

Vielä sotien jälkeen suomalaisten sydämen ja verisuonten terveys oli kohtuullisen hyvä. Elintarviketilanteen parantuessa alettiin voita ja muita maitotaloustuotteita käyttää kuitenkin surutta.

- Kyllä minä muistan hyvin sen, että leivonnassa voi oli hyvin keskeistä. Ei sitä millään tavoin vältetty. Päinvastoin voita käytettiin, koska se oli jollain tavalla arvokas asia. Kyllähän monet ovat edelleen sitä mieltä, että voilla leivottu on edelleen paremman makuista. Eihän voita pidä kokonaan välttää, mutta silloin kun voidaan valita pitäisi vaihtoehdot ottaa huomioon, muistelee professori Viikari oman lapsuutensa herkkuja.

Keski-ikäisiltä miehiltä iäkkäille naisille

Vaurauden lisääntyessä kasvoi myös suomalaisten kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin. 1970-luvulle tultaessa se olikin jo yksi maailman korkeimpia.

Suomalaisten sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, kuten seerumin kolesterolipitoisuutta, ryhdyttiin alentamaan 1970-luvulta lähtien mm. Pohjois-Karjala-projektin voimin. Vähitellen suomalaisen, nimenomaan keski-ikäisen aikuisväestön sepelvaltimotautikuolleisuus kääntyikin laskuun. Sittemmin se on siirtynyt vanhempiin ikäryhmiin. Erityisesti on lisääntynyt yli 75-vuotiaiden naisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuus.

- 1940-luvun alusta lähtien 2010-luvulle verrattuna sekä miesten että naisten eliniän ennuste on lisääntynyt noin 20 vuotta. Se on paljon. Tämä iän lisääntyminen ei pelkästään ole tärkeää. Sillä on merkitystä, missä kunnossa ihmiset sitten ovat. Nyt on viitteitä siitä, että ihmisten fyysinen ja psyykkinen kunto sekä suorituskyky kaikkinensa olisi vanhempana parempi kuin mitä se oli aikaisemmin, toteaa Viikari.

- Tällähän on tietysti suuri merkitys esimerkiksi siihen, kuinka kauan ihmiset voivat olla mukana työelämässä. Ei ole pitkä aika siitä, kun esimerkiksi kunnallisesta virasta ihminen pakotettiin eläkkeelle 63-vuotiaana. Nyt tiedetään julkisuudesta, että eläkeiän nostamista ollaan suunniteltu. Todennäköisesti ihmisten yleinen terveydentila antaisi jonkinnäköisen mahdollisuuden eläkeiän nostamiseen. Joissain ammateissa työt on tietenkin tehty 60-vuoden ikään mennessä, koska ne ovat fyysisesti niin raskaita. Mutta on ammatteja, joissa hyvinkin voitaisiin työskennellä 63-vuoden iässä, jos järki pelaa, pohdiskelee professori Viikari.

LASERI- ja STRIP-tutkimusten johtohahmo

Professori Jorma Viikari on ollut tärkeä johtohahmo vuonna 1980-käynnistyneessä LASERI-tutkimuksessa, joka on tällä hetkellä suurin ja järjestelmällisimmin organisoitu lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijöihin liittyvä pitkäkestoinen seurantatutkimus Suomessa. Valtakunnallinen LASERI-tutkimus poiki myöhemmin myös turkulaisen STRIP-tutkimuksen 1990-luvun alussa.

- LASERI-tutkimus osoitti, että valtimon terveyttä mittaavissa testeissä on merkitystä tutuilla, yleisessä tiedossa olevilla riskitekijöillä, kuten esimerkiksi seerumin kolesterolitasolla, verenpaineella ja liikuntatottumuksilla. STRIP-tutkimus osoitti sitten, että juuri näihin puuttumalla voidaan tätä valtimon terveyttä parantaa, tiivistää professori Viikari.

Elintavat vaikuttavat pienestä pitäen

Jo Pohjois-Karjala-projekti osoitti, että kohdistamalla toimenpiteitä aikuisväestöön pystyttiin aikuisväestön sydän- ja verisuoniterveyttä parantamaan. Koskaan ei siis ole liian myöhäistä muuttaa elintapoja. Aikuisiässä tehtyjen muutosten hyöty jää kuitenkin pienemmäksi kuin jos toimenpiteet aloitetaan jo lapsuudessa.

YLE Akuutti- LASERI-tutkimuksen yksi tärkeimpiä tuloksia on se, että lapsuuden ajan riskitekijätasoilla on merkitystä myös aikuisiän terveydelle. STRIP-tutkimuksessa on taas voitu osoittaa, että jos näitä riskitekijätasoja muutetaan, se näkyy muun muassa valtimon terveyttä mittaavissa toimintakokeissa. Sen takia lapsuuden ajan riskitekijätasoihin tulisi pyrkiä vaikuttamaan jo lapsuudesta alkaen. Tässä tietysti koti on varsin keskeisessä asemassa ja vanhempien sekä isovanhempien esimerkkikäyttäytymiselläkin on oma merkityksensä, viiden tyttären isä sekä usean lapsenlapsen isoisä Jorma Viikari painottaa.

Varsin yllättävää oli STRIP-tutkimuksen yhteydessä tehty havainto passiivisen tupakoinnin merkityksestä valtimon laajenemiskykyyn.

- Havaitsimme, että jo passiivinen tupakointi kouluikäisillä lapsilla vaikuttaa valtimon laajenemiskykyyn haitallisesti. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että kotona ei pitäisi tupakoida. Menköön tupakoijat parvekkeelle, niin kuin monissa perheissä tapana on ollutkin, patistaa Viikari.

Pojilla suuremmat riskit ja hyödyt

- Miehet sairastuvat sepelvaltimotautiin keskimäärin 10 vuotta aikaisemmin kuin naiset. LASERI-tutkimuksessa tuli esille, että lapsuuden ja nuoruuden riskitekijöillä oli selvä merkitys riskitekijätasoihin, esimerkiksi kaulavaltimon sisäkerroksen paksuuteen. Tätä paksuutta pidetään tietyllä tavalla pahana asiana.

- Jo alle 10-vuotiailla lapsilla tämä yhteys näkyi siten, että se oli pojilla vahvempi kuin tytöillä. Tämä taas on mielenkiintoista siksi, että STRIP-tutkimuksessa esiin saatu valtimokunnon hyöty näkyi selvemmin pojilla kuin tytöillä. Tämä on oikeastaan sitä mitä me haluammekin eli poikien valtimoterveyteen voitaisiin vaikuttaa enemmän kuin naisten, vaikka se tietysti ei ole ihan tasapuolista, hymähtää Jorma Viikari.

Suositusten mukaan liikuntaa tulisi harrastaa puolesta tunnista tuntiin lähes päivittäin. Se, että käydään kerran viikossa harrastamassa liikuntaa, ei täytä säännöllisen liikunnan määritelmää.

- Kyllä lapset liikkuvat tänä päivänä aika paljon mutta liikkuminen on muuttunut. Lapset eivät raahaa harrastuspaikalleen jääkiekkovälineitä tai muita vaan vanhemmat kuljettavat. Kun minä olin lapsi, niin silloin kannettiin raskaat kassit itse. Tosin täytyy myöntää, että jääkiekkovarusteita on paljon enemmän nykyään kuin aikaisemmin. Siihen, että lapset viedään harrastuksiin on valitettavasti toinenkin syy ja se on turvallisuusnäkökohta. Ei uskalleta antaa lasten mennä yksin pitkälle johonkin outoon paikkaan, pohtii Viikari ajan vaatimuksia.

Terveys on polarisoitunut

- Hyvin paljon on puhuttu sosiaaliryhmien välisistä terveyseroista. Asia on nähty sillä tavalla, että ylemmissä sosiaaliluokissa terveydentila on hyvä ja alemmissa se on vastaavasti huonompi. Täytyy kuitenkin muistaa, että molemmissa sosiaaliluokissa terveys on parantunut paljon, Viikari painottaa.

- Tietysti voidaan pohtia sitä, miksi alemmissa sosiaaliluokissa terveys ei ole parantunut yhtä paljon kuin ylemmissä. Siitä ei kuitenkaan voida vetää sellaista johtopäätöstä, että se on ylempien sosiaaliluokkien syy. Ehkä alemmissa sosiaaliluokissa ei terveystietoa ja terveysneuvontaa ihan yhtä avoimin mielin oteta vastaan kuin enemmän koulutusta saaneissa sosiaaliryhmissä. Kyse on valinnoista ja ennakkoluuloista. Ajatellaan esimerkiksi tupakointia: kyllä se on valitettavasti aika paljon yleisempää alemmissa sosiaaliluokissa.

Lihova kansa

Professori Viikarin mukaan suurin uhka suomalaisten lähitulevaisuuden sydän- ja verisuoniterveydelle on kansakunnan lihominen 10-20 vuoden säteellä. Ellei ylipainoa saada kuriin, alkaa sepelvaltimotautikuolleisuus jälleen kasvaa.

- Tosin esimerkiksi USA:sta tulleet tiedot kertovat, että lihominen ei ole siellä enää lisääntynyt. Me emme kuitenkaan ole vielä lähellä sitä, mitä USA:ssa nyt pahimmillaan on ollut. Siinä mielessä on pelättävissä, että lihominen vielä lisääntyy ja se omalta osaltaan vähentää saavutettua hyötyä esimerkiksi seerumin kolesterolitasossa. Niin sanottu metabolinen oireyhtymä, joka tarkoittaa lihavuuteen liittyviä aineenvaihdunnallisia ongelmia, on suomalaisessa väestössä lisääntymässä.

Pienikin painonpudotus tunnetusti auttaa esimerkiksi aikuistyypin diabeteksen kontrolloinnissa.

- Välitavoitteita tarvitaan ja ihmisiä pitää kannustaa pieniinkin painonpudotuksiin. Toinen asia, joka on uhkaa suomalaisten terveyttä pidemmällä tähtäimellä, on lisääntynyt alkoholin käyttö. Se alkaa olla yksittäisistä kuolemansyistä keskeisimpiä, valaisee professori Jorma Viikari tulevaisuutta.

Asiantuntija: JORMA VIIKARI, sisätautiopin professori, Turun yliopisto

Toimittaja: LEA FROLOFF

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 11.1.2016