Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Hautaus voi olla myös edullista

Suomessa haudataan noin 50 000 vainajaa vuosittain. Hautajaisten järjestämisen ei kuitenkaan tarvitse viedä omaisia konkurssiin vaan hautajaiset voi järjestää myös suhteellisen edullisesti.

- Kaikkiin hintaluokkiin löytyy erilaisia vaihtoehtoja ja palveluita, ja ihmiset voivat valita aivan itse mitä ottavat ja mitä jättävät pois, vakuuttaa toimitusjohtaja Pinja Hellman tamperelaisesta Viitasen Hautaustoimisto Oy:stä.

Hautajaisten järjestäminen maksaa Suomessa keskimäärin 3500 euroa. Summa sisältää kaikki kulut pitopalvelusta, hautakivestä ja kuolinilmoituksesta perunkirjoitukseen.

- Se on koko maan keskimääräinen hinta, mutta hinnat vaihtelevat hyvinkin paljon paikkakunnittain riippuen esimerkiksi alueen kulttuurista. Jollakin alueella on tapana pitää isompia pitoja ja niin edelleen, Hellman jatkaa.

Kokonaishinnat vertailuun

Mistä kaikesta hautaamisen kulut sitten koostuvat? Hautaustoimiston palvelut sisältävät yleensä arkun ja tarvittaessa uurnan, vainajan pukemisen ja arkkuun laiton, kuljetuksen sekä toimistokulut.

Toimistojen hintoja on usein vaikea vertailla. Eri palvelut kun on toisinaan hinnoiteltu jokainen erikseen ja joskus ne laskutetaan könttäsummana.

- Toki hintoja voi vertailla, mutta silloin kannattaa muistaa verrata sitä viivan alle jäävää kokonaishintaa. Eri toimistoilla on erilainen käytäntö siinä, mikä palvelu sisältyy mihinkäkin maksuun. Eli silloin yhden tuotteen vertaaminen ei ole kovin järkevää, vaan pitää vertailla sen kokonaispalvelun hintaa, Hellman huomauttaa.

Asiakas voi halutessaan kilpailuttaa hautaustoimistoja kuten mitä tahansa palvelua. Hautaustoimistosta saa pyytäessä kirjallisen tarjouksen, joka ei sido mihinkään.

Oheiskustannukset suurin menoerä

Hautaustoimiston osuus kokonaiskustannuksista on vain parikymmentä prosenttia. Leijonanosa kustannuksista menee oheispalveluihin, joita hautajaistoimistot välittävät. Oheiskuluihin voi upota yllättäviäkin summia.

Hautajaiskukat maksavat oman osansa. Ruokatarjoilu muistotilaisuuteen saattaa maksaa paristakympistä ylöspäin henkeä kohti. Lehden kuolinilmoitukseen uppoaa muutamista sadoista jopa melkein tuhanteen euroon, lehdestä riippuen.

Myös perunkirjoitus maksaa parista sadasta tuhanteen euroon. Hautakiven saa viidestäsadasta ylöspäin, normaalisti reilulla tonnilla. Seurakunnan lasku voi yllättäen olla nollasta eurosta jopa 1500 euroon asti.


Mitä voi tehdä itse?

Hautajaisiin saa siis kulumaan pitkän pennin, mutta törsääminen ei ole tässäkään asiassa pakollista. Laki vaatii, että vainajalle tehdään perunkirjoitus. Aivan kaiken muun voi sitten tehdäkin itse, jos siihen on halua ja voimia.

- Periaatteessa se on mahdollista. Arkunkin voi esimerkiksi rakentaa itse ja vainajan voi kuljettaa itse, kunhan se on siihen tarkoitukseen soveltuva ajoneuvo, Hellman opastaa.

Vainajalle voidaan myös esimerkiksi pukea hänen omat vaatteensa. Omainen tai sukulainen voi lisäksi itse pukea vainajan jos haluaa. Missään ei myöskään sanota, että arkun päällä olisi oltava kukkia, vaan jokin muukin koriste käy mainiosti.

Oheispalveluista karsimalla säästää tuhansia euroja. Omainen voi esimerkiksi miettiä tarvitaanko pitopalvelua tai kuolinilmoitusta lehdessä. Vainajan Tuhka voidaan myös viedä muistolehtoon uurnassa tai ilman, tai tuhka voidaan sirotella luontoon tai veteen.

Jos siis keskimääräinen hautajaiskustannus on 3500 euroa, on hautajaiset mahdollista järjestää jopa noin 600-800 eurolla. Silloin tosin täytyy tehdä jo paljon itse ja valita pakettiinsa kaikkein edullisimpia vaihtoehtoja.

- Asia riippuu paljon myös hautaustavasta, eli jos arkun lisäksi tarvitaan vielä tuhkaus ja uurna, nostavat ne kustannuksia. Jos on valmis hautapaikka eikä tarvita paljon muuta niin alle tuhannella eurolla järjestää hautajaiset jo helpostikin, Hellman summaa.


Tommi Ketonen / TV1 Kuningaskuluttaja

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.