Hyppää pääsisältöön

1930-luvun pula ja konikapina

1930-luvun suuri lamakausi heijastui Suomessakin pulana ja levottomuuksina. Nivalassa tyytymättömyys leimahti "konikapinaksi" kesäkuussa 1932.

Suuri lama alkoi New Yorkin pörssiromahduksesta lokakuussa 1929. Vaikutukset levisivät nopeasti muualle maailmaan.

Suomessa pulakautta kesti vuodesta 1929 vuoteen 1933. Pahimmillaan se oli helmikuussa 1932, jolloin työttöminä oli yli 90 tuhatta henkeä.

Työttöminä oli noin 5,4 prosenttia työikäisestä väestöstä. Työttömyyttä lääkittiin työmailla, joilla rakennettiin maanteitä ja perattiin jokia.

Kesällä 1932 syttynyt Nivalan konikapina sai alkunsa maanviljelijä Sigfrid Ruuttusen aliravitusta tammasta. Lääkäri määräsi sen tapettavaksi näivetystautisena, vaikka eläimestä ei otettu asian vahvistamiseksi verikoetta.

Ruuttunen jätti tamman henkiin ja määrättiin pidätettäväksi eläinrääkkäyksestä. Suuttuneet talonpojat kokoontuivat Nivalan asemalle vastustamaan pidätystä. Taustalla olivat taloudellinen ahdinko ja lukuisat pakkohuutokaupat.

Virkavallan otteet kärjistivät tapahtumien kulkua. Lopulta 230 henkeä pidätettiin ja vankilaan passitettiin kahdeksantoista ihmistä, jotka armahdettiin pian. Pulamiesten oma Kansanpuolue osallistui vuoden 1933 vaaleihin.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto