Hyppää pääsisältöön

Miinanraivausta Suomenlahdella

Välirauhansopimuksessa vuonna 1944 Suomi velvoitettiin raivaamaan kiireellisesti miinat Suomenlahdesta. Jo tuolloin tiedossa oli, että urakasta tulee haastava.

Sotahistorioitsija ja komentaja evp. Tapani Mattila johti laivueen päällikkönä omaa osastoaan koko raivaustöiden ajan eli kuusi purjehduskautta. Suurimmat haasteet olivat aluksi siinä, että Suomi tarvitsi miinanraivaukseen sekä kalustoa että koulutettua henkilökuntaa.

Suomella olisi pitänyt olla 200 alusta miinanraivaukseen, mutta niitä oli vain neljäsosa tästä määrästä. Tilanne oli siinä mielessä nurinkurinen, että kun Suomi olisi voinut palata rauhanaikaiseen vahvuuteensa, niin miinanraivaus vaatikin laivastoon lisäresursseja.

Miinanraivaus Suursaaren, Lavansaaren ja Seiskarin vesillä oli sekä raskasta että vaarallista. Työtä oli lisäksi niin valtavasti, että vapaapäiviä ei tunnettu.

Miinoja oli Suomenlahdella niin paljon, että vuonna 1945 Helsinkiin pääsi vain pikku aluksilla saaristoväylää pitkin. Vuoden 1945 raivaus ei kuitenkaan poistanut ongelmaa, koska miinojen raivaus tapahtui Neuvostoliiton vesillä mm. Viipurinlahdella ja Koivistonsalmessa.

Teksti: Seija Aunila

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto