Hyppää pääsisältöön

Tuttu juttu: presidenttipeliä

Tuntemisleikissä testataan, ovatko vuoden 1994 presidentinvaalien ehdokkaiden aviopuolisoiden tavat ja tekemiset tuttuja juttuja. Tuttu juttu -esiintymisen on arveltu vaikuttaneen jopa oleellisesti Martti Ahtisaaren vaalivoittoon.

Tietolaatikko

Vuonna 2011 ilmestynyt Lasse Lehtisen elämäkerta väittää Tuttu juttu -ohjelman oheisen jakson idean olleen peräisin Martti Ahtisaaren kampanjatoimistosta. Kampanjan viestintävastaava Jussi Lähde tunsi ohjelman juontajat ja tuotantotiimin jäseniä. (Jussi Lähde: Aidankaataja. Lasse Lehtisen tähänastinen elämä ja teot, Helsinki-kirja 2011) Ohjelman toinen juontaja Timo Koivusalo kiisti tiedon Helsingin Sanomissa 9.11.2011. Koivusalon mukaan idea oli syntynyt tuotantotiimissä jo aiemmin, ja oli sattumaa, että kampanjatoimisto esitti Tuttu jutun tekijöille saman ajatuksen.

Ahtisaaren pariskunta pärjää leikissä hyvin, kompastuskiveksi osoittautuu yllättäen Martin kokkaustaidot. Eeva tietää karjalanpaistin Martin bravuuriksi mutta Martti väittää olevansa enemmänkin lihapullamiehiä.

Ruusuja eli pisteitä karttuu kuitenkin kahdeksan kappaletta. Elisabeth ja Ove Rehn tulevat hyviksi kakkosiksi, eroa voittajiin jää vain vaivaisen ruusun verran.

Presidentti valittiin vuonna 1994 ensimmäistä kertaa suoralla kansanvaalilla. Huhujen mukaan presidenttipelin ratkaisu juontui, ainakin osittain, Ahtisaaren letkeydestä ja piirakanrypytystaidoista Tuttu juttu-ohjelmassa, jota seurasi 1,8 miljoonaa katsojaa. Jokainen voi nyt tarkistaa onko kyseessä vain legenda vai oliko menestyksellä parivisailussa osuutensa vaalien lopputulokseen.

Teksti: Emilia Kemppi & Jukka Lindfors

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto