Hyppää pääsisältöön

Ylimääräinen miljardi: käsikirjoitus

25.01.2010

MOT: Ylimääräinen miljardi



Juonto: Yleisradio on yksi niistä paristakymmenestä suomalaisesta yhtiöstä, jolla on oma eläkesäätiö. Yhtiölle on ollut siitä paljon hyötyä. Säätiö on tuottanut paremmin kuin työeläkeyhtiöt. Se on johtanut pienempiin eläkemenoihin. Viime vuosina ne ovat olleet alle kymmenen prosenttia palkkasummasta.


YLE maksaisi yli kaksikymmentä prosenttia palkkasummasta, jos eläkkeet olisivat työeläkeyhtiön hoidossa.

Ero olisi viime vuonna ollut yli 20 miljoonaa euroa


Viime vuonna yli kymmenen yritystä päätti purkaa eläkesäätiönsä, vaikka kokemukset omasta säätiöstä olivat myönteisiä, samaan tapaan kuin YLE:llä.


Se johtuu suomalaisten eläkebyrokraattien järjestämästä kuviosta. Menossa on peli, joka johtaa siihen että myös jäljellä olevat parikymmentä eläkesäätiötä puretaan. Ennemmin tai myöhemmin.


Eläkejärjestelmästä katoaa miljardi euroa, eikä sillä näytä olevan väliä.

Olli Pusa: "Tää on siis niin monimutkainen, ihmeellinen syherö, jossa isot rahat pyörii, mutta tää on arvio, semmoinen valistunut laskelma joskus tehty, että se on miljardi suuruusluokaltaan se rahamäärä, mikä häviää järjestelmästä."


MOT: "Sehän on melkoinen summa."


Olli Pusa: "On, on. Siis se on melkoinen summa. Sitten vielä kun se on, se ei ole yksinomaan siis miljardi, vaan tosiasiallisestihan se on miljardi sitä ylimääräistä pääomaa, josta tällä hetkellä on kauhea pula, jota tarvittaisiin, jotta se järjestelmä voisi sijoittaa jotenkin tehokkaasti ja saada vivuttua sen lopun rahankin tuottamaan."



Juonto: Miten on mahdollista että eläkejärjestelmästä voidaan ottaa miljardi pois, samalla kun työmarkkinaosapuolet seisovat pääministerin pihalla miettimässä miten eläkeikää nostetaan – niin että järjestelmä pysyisi pystyssä.

Matti Vanhanen, pääministeri TV- uutiset 15.12.2009

toimittaja: "Missä on ne isoimmat ongelmat tällä hetkellä? mistä on kiinni, että…"


Matti Vanhanen: "Sitä pitää kysyä heiltä, ette tekään taida olla jäseninä siinä ryhmässä, kuka ai sinä oot…lauri on."


Mikko Mäenpää (Puheenjohtaja, STTK): "Tammikuun lopussa syntyy yhteisymmärrys, se on ihan selvä."


toimittaja: "…sitä että onko tämä sitten viimeinen lisäaika, että tammikuun loppuun mennessä pitää sitten syntyä valmis työ jos on syntyäkseen?"


Matti Vanhanen: "Tää on ensimmäinen, samalla lisäaika. Meillähän on aika tavanomaista se että komiteoille ja työryhmille, sitten loppuvaiheessa pieni lisäaika annetaan ja se varmistaa sen että se hionta tapahtuu huolella. Ei ole missään tapauksessa tramaattista ja tänään itse asiassa tais joku sanoo että tässä tavoitellaan vuoteen 2025 asti ulottuvia vaikutuksia, niin kannattaa tehdä viimeisen kuukauden työ hyvin."




Juonto: Eläkeyhtiöt olivat vuosi sitten tukalassa tilanteessa finanssikriisin takia. Säädettiin poikkeuslaki, vakavaraisuussäännöissä tingittiin.

Työeläkeyhtiöt olisivat joutuneet osakkeiden pakkomyyntiin ilman poikkeuslakia.


Lain sivuvaikutus oli, että jos eläkesäätiö puretaan, säätiön omistava yritys pääsee esimerkiksi Varman asiakkaaksi tavallista halvemmalla, pienemmällä pääomalla.


Heti kun eläkkeet on siirretty, yritys nauttii Varman vakavaraisuudesta. Jos yritys joutuisi siirtämään juuri Varman vakavaraisuutta vastaavan pääoman, järjestelmästä ei katoaisi rahaa.


Olli Pusa on kokenut vakuutusmatemaatikko ja eläkebyrokraatti. Työura Ilmarisessa, Valtiokonttorissa, rahoitusjohtaja Kuntien Eläkevakuutuksessa. Hän toimii nyt konsulttina eläkeasioissa.


MOT: "Se, mitä mä tässä ihmettelen on se, että tässä eläkesäätiöpurussa, niin silloin katoaa hirveästi rahaa järjestelmästä."


Olli Pusa, vakuutusmatemaatikko: "Joo."


MOT: "Ja se sallitaan. Miten se on mahdollista?"


Olli Pusa: "Eiku siis alun perinhän, se on ollu vuosikausia. Ne säännöt on tehty semmoiseksi, että sillä on… Esimerkkinä, että sulla oli vakuutusyhtiö, jossa on 25 % tämmöisiä pääomia, niin se on säätiö, jossa 25 % pääomia. Sä siirrät sen säätiöstä vakuutukseen, niin sä maksat sinne vakuutusyhtiöön mukana 12 %. Se on ihan sulaa hulluutta, että se vakuutusyhtiö pyrkii haalimaan tällaisia. Se juuri kuvaa, että sitä ei kiinnosta se järjestelmän rahoitustilanne tai oma rahoitustilanteensa, vaan sitä kiinnostaa se vallan kasvattaminen, markkinaosuus, koska se ottaa 12 % pääomalla sisään vakuutuksia, joissa vanhat asiakkaat todellisuudessa maksaa sen."


Grafiikka


Juonto: Kun eläkesäätiö puretaan, varat jotka vastaavat eläkevastuita siirretään työeläkeyhtiöön.

Sitten säätiössä on varoja, jotka ylittävät eläkevastuut.

Yritykset jotka purkavat säätiönsä voivat siirtää osan näistä varoista itselleen.

Tästä kertyy se ylimääräinen miljardi.

Sääntöjä muuttamalla, miljardi siirtyisi eläkeyhtiöön. Tai eläkesäätiö jatkaisi. Eläkejärjestelmästä ei katoaisi rahaa.


…..


Juonto: Eläketerminologia on aivan oma kielensä. Puhumattakaan eläkematematiikasta. Niin puuduttavaa että on pakko välillä käydä hiihtämässä.

Ehkä se auttaa eläkejärjestelmän ymmärtämisessä.

Pääministeri Vanhanen käytti samaa menetelmää vuosi sitten Rukalla – silloin kun hän sai haukutun ideansa eläkeiän nostamisesta.


Pankkiiriliike Evli perusti oman eläkesäätiönsä kymmenen vuotta sitten. Evlille tällainen varainhoito on sen todellista ydinosaamista.

Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja, Evli: "päätös perustaa säätiö pohjautui pitkälti siihen ajatukseen, että oman säätiön kautta voitaisiin säästää näissä kannatusmaksuissa yliajan, ja Evlin keski-ikä oli silloin, kun säätiö perustettiin vuoden 2000 lopulla, keskimääräistä suomalaista työntekijää tai yritystä alhaisempi keski-ikä ja tää oli niin kuin omalta osaltaan niin kuin lisäämässä sitä ajatusta, että tuota perustamalla oma säätiö, hoitamalla sijoitustoimintaa hyvin voisimme säästää näissä vuotuisissa kannatusmaksuissa."


Maunu Lehtimäki: "Meidän säätiö on saavuttanu mielestäni varsin hyviä tuloksia. Tosiaan aloitettiin silloin vuoden, 2000-luvun tai vuoden 2000 lopulla. Vuodet 2001–2002 oli aika vaikeita vuosia arvopaperimarkkinoilla, mutta sen jälkeen on ollu sitten erittäinkin hyviä vuosia, niin että esimerkiksi nyt tästä viisi vuotta taaksepäin, niin säätiön keskimääräinen vuosituotto on ollut noin yhdeksän prosenttia, vähän yli yhdeksän prosenttia. Tänä vuonna on ollut, tähän päivään mennessä, nyt noin 19 prosenttia. Kokonaisuutena ollaan oltu säätiön tuottokehitykseen varsin tyytyväisiä."


Juonto: Evlin eläkesäätiö on toiminut erittäin hyvin. Loistavat tuotot, suuret säästöt työnantajalle, työntekijöille turvallinen. Malliesimerkki siitä, miten meidän eläkerahoja pitäisi hallinnoida. Palataan Evliin myöhemmin.

Työmarkkinaosapuolet, eläkebyrokraatit ja vakuutusmatemaatikot ovat viettäneet vuosikymmeniä neuvotteluhuoneissaan – kehittämässä eläkejärjestelmän, josta me ulkopuoliset emme ymmärrä paljonkaan.

Kun nyt perustellaan eläkesäätiöiden purkamisen järkevyyttä, tehdään yhä uusia laskelmia, että asia näyttäisi järkevältä.

Olli Pusa, vakuutusmatemaatikko: "Se on jo tämmöistä niin kuin täysin talousteorioiden ulkopuolista kähmintää koko homma ollu jo vuosikaudet. Minun kollegani, aktuaarit muun muassa sitä tekevät päätoimisesti. Keksivät, että tämmöinen varaus ja muutetaan se varaus tommoiseksi ja pistetään se tonne noin ja nyt se on näin. Asian voi ilmaista niin monimutkaisesti, että kukaan ei ymmärrä, mitä siinä tapahtui. Se on hyvin helppo homma se."


Juonto: VR ilmoitti ennen joulua purkavansa vain 14 vuotta vanhan eläkesäätiönsä.


Mikael Aro, toimitusjohtaja, VR: "Meillähän on se tilanne että tää päätös tehtiin ihan liiketoiminnan perusteella, meillä on meillä on iso muutosohjelma käynnissä ja muutenkin meillä on suuria haasteita esimerkiksi asiakaspalvelussa ollut viime aikoina, haluttiin käyttää johdon aikaa tietysti toimitusjohtajan mutta myös johdon laajemmin aikaa ihan tähän liiketoiminnan johtamiseen, keskittyä näihin perustoimintoihin mitä VR:llä tehdään."

MOT: "Paljonko aikaa tämä eläkesäätiön pyörittäminen sitten vei teiltä?"


Mikael Aro, toimitusjohtaja, VR: "No kyllähän se vei paljon johdon aikaa, että oma oma eläkesäätiö kun miettii sitäkin kokoluokkaa mikä VR:ssäkin on, niin kyllä se on kuormittanut johtoa täällä täällä paljon."



Kun VR siirsi eläkkeensä Varmalle, Aro sai paikan Varman hallituksessa.

MOT: "Jos tämä eläkesäätiö vei paljon työaikaa ylimmältä johdolta niin miksi olet nyt sitten mukana Varman hallituksessa, eikö se vie saman verran aikaa?"


Mikael Aro, toimitusjohtaja, VR: "Mullahan on näitä hal.. ulkopuolisia hallituspaikkoja hyvin vähän ja se kysymys on tietysti siitä, että me ollaan Varman kolmen suurimman asiakkaan joukossa ja Varma on keskinäinen yhtiö, tietysti me halutaan varmistaa, että siellä Varmassa asiat hoituu niin kuin tuota paras on ja siitä syystä oon lähtenyt sinne hallitukseen mukaan. Se silti kuormittaa toimitusjohtajan aikaa vähemmän kuin oman eläkesäätiön pyörittäminen."



Juonto: VR:n eläkesäätiö on selvitysten mukaan onnistunut paremmin sijoituksissaan kuin Varma. Sitten on tilattu raportti, joka kuittaisi tämän faktan: ”..ei ole perusteita olettaa, että omalla eläkesäätiöllä olisi sellainen osaaminen…että voisi olettaa onnistuttavan säännönmukaisesti muita eläkelaitoksia paremmin”.



Eläkelaskelmissa saa minkä tilaa, kertoi Olli Pusa aikaisemmin. VR ei saanut kuin kymmenen miljoonaa Euroa työeläkkeiden siirrosta Varmalle. Säätiö oli niin nuori, ettei siihen ollut kerääntynyt enemmän ”ylimääräistä”. Tässä tapauksessa rahat siirretään VR:n lisäeläkkeitä hoitavaan säätiöön, joka jää VR:ään.

Olli Pusa, vakuutusmatemaatikko: "Valtion monopoliasemassa, valtion 100 % omistama eli valtion osa eli valtio keinottelee työeläkejärjestelmän rahoituksella samanaikaisesti kun valtio on huolissaan työeläkejärjestelmän rahoituksesta. Siis mikä siinä niin kuin logiikassa pettää? Jossain siinä on selvästi sellainen taitekohta, jota ei ihan äkkinäinen ymmärrä. Ja kaikki tietää, että se työeläkejärjestelmän rahoitus on siis todellisessa kriisissä."


Varma oli viime vuoden voittaja, kun eläkeyhtiöt kilpailivat purettavien eläkesäätiöiden rahoista ja eläkevastuista.

MOT: "Nyt kun säätiöitä sitten puretaan ja ja yhtiöt siirtyvät teidän asiakkaaks, niin tuota siinä yhteydessä yhtiöt pystyvät vetämään tästä eläkejärjestelmästä varoja pois. Mitä mun pitäis siitä ajatella?"

Matti Vuoria, toimitusjohtaja, Varma: "No siinä ei kyllä oo oikeastaan aidosti ole kysymys mistään eläkejärjestelmässä tapahtuvasta varojen poissiirtämisestä vaan juuri siitä seikasta kun yritys vastaa koko omaisuudellaan konkurssiin saakka tarvittaessa eläkesäätiön tai kassan vastuista, niin kun se siirretään vakuutusmuotoiseksi, silloin se vastuu rajautuu eläkemaksuihin ja sellaiset yritykset, jotka ovat varautuneet vahvemmin, joilla on ylikatetta elikkä toimintapääoma suhteessa tähän eläkevastuuseen on hyvin korkea, niin ne voivat sen yliosan tämmösessä tilanteessa purkaa ja tän on yritysten rahaa ja näin on ajateltu ja juuri tämä riski, että tätä ajateltaisiin uudella tavalla on osittain vaikuttamassa siihen käsitykseni mukaan että näistä säätiöistä pyritään eroon."


Juonto: Vuoria on täysin eri mieltä vakuutusmatemaatikon kanssa siitä, mihin tämä miljardi kuuluisi. Hänestä se ei kuulu eläkejärjestelmään, vaan se on yritysten omaa, ylimääräistä rahaa.


Maan hallituksessa oli syksyllä vahvoilla näkemys, että tämä miljardi kuuluu eläkejärjestelmään. Sen takia eläkesäätiöitä on nyt purettu kovalla vauhdilla, ennen kuin hallitus estää säätiöjärjestelmän purkautumista.


Mitä tästä pitäisi ajatella.

Rautaruukin eläkesäätiö purettiin viime vuonna. Rautaruukin toimitusjohtaja Sakari Tamminen sai Varman hallituksen puheenjohtajan paikan.

Tamminen on myös Elinkeinoelämän Keskusliiton puheenjohtaja.


Olli Pusa, vakuutusmatemaatikko: "Elinkeinoelämän keskusliitto on aivan raivokkaasti, aggressiivisesti painostanut tasavallan hallitusta, että tähän ei saa puuttua. Sattumalta Tamminen on myös Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja. Tämä poikkeuslaki tai tämmöinen niin kuin korjaus tähän porsaanreikiin, niin sosiaali- ja terveysministeri mun mielestä niin teki semmoisen aloitteen ja siitä keskusteltiin tasavallan tota hallituksessa, talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Teetettiin joku juridinen selvitys, että loukataanko jonkun oikeuksia. Todettiin, että ei. Se oli siihen aikaan pitkään vielä eri puolilla, eri ministerit tasavallan hallituksessa olivat tota niin kuin sillä kannalla, että tästä, tää, jotain pitää tehdä. Ei voi näyttää kamerassa, mutta mä voin sanoa, että minä esimerkiksi sain kutsun Kataisen erityisavustajalle selostamaan tän ongelman, ja mielestäni he ymmärsivät. Ihan fiksuja ihmisiä, kyllä he ymmärsivät ihan täysin mistä on kysymys. Sitten kun tota tämmöistä oltiin tekemässä ja yhtäkkiä Etelärannassa kuultiin, että tämmöinen on tekeillä, sieltä marssitaan ja sanotaan, että tää ei käy, naks, 180 astetta ja kaikki heitetään roskiin. He kävivät sanomassa, että tämä ei kelpaa meille. Tasavallan hallitus otti asennon ja anteeksi, tässä on tapahtunut väärinkäsitys."


Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti ennen joulua että eläkesäätiöjärjestelmän purkautumista ei estetä.


Elinkeinoelämän Keskusliiton Lasse Laatuselle annetaan kunnia siitä, että hallitus ei puuttunut asiaan.

Lasse Laatunen, EK: "No juoruilla on aina juorun arvo että niihin ei kannata sen enempää panna painoa mutta pitää paikkansa että ennen joulua oli hallituksen piirissä keskustelua että onko tämä kehitys hyvä vai huono, en tunne tarkemmin sen keskustelun lähtökohtia mutta olin yhdessä Sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelussa kutsuttuna paikalla, jossa keskusteltiin lähinnä siitä että mikä on oikea arvostushetki sille omaisuudelle joka säätiötä purettaessa siirtyy eläkeyhtiöön. Siinä neuvottelussa ei puhuttu mistään muusta ja ja jatkoharkinta rajattiin selvästi vain tähän kysymykseen. Sitten myöhemmin tuli ilmi että Sosiaali- ja terveysministeriössä ainakin nyt jotkut virkamiehet pohti, että pitäiskö nostaa tätä siirtyvän vakavaraisuuden rajaa siitä mikä se nyt tällä hetkellä on ja sitä EK on tietysti vastustanut ja itse olen sanonut että siinä ei ole mitään järkeä että yritetään pakottaa yritykset pitämään säätiötä."


Juonto: Siis. Hallitus oli jo pysäyttämässä eläkesäätiöiden purkutrendin. Miljardijako ei olisi onnistunut.

EK sanoi ei. Miljardi joka tässä katoaa, ei kuulukaan eläkejärjestelmään.

Vakuutusmatemaatikon mielestä tämä miljardi kuuluu eläkejärjestelmään.


Olli Pusa: "Mä tiedän, mielestäni tunnen hyvin tän markkinan toiminnan, mä oon itte seurannut sitä niin paljon sisältä, että meillä on viiden vuoden sisällä, meillä on Ilmarinen ja Varma, joilla on tasajalkaa yli 50 miljardia kummallakin, jotka rupee, jotka niin kuin tekevät just niin kuin lystäävät. Meillä on hävinny kaikki vertailevat niin kuin eläkelaitosmuodot. Niiden tulosta ei voida arvioida, kun ei ole kilpailevia versioita enää."


Juonto: EK on päättänyt että eläkesäätiöiden purkaminen on EK:n jäsenten etu.

Varma oli viime vuonna eläkeyhtiöistä suurin hyötyjä tästä pääöksestä.

EK:n ja Varman hallitusten puheenjohtaja on yksi ja sama mies.

Myös EK:n lobbari istuu Varman hallituksessa. Onko tässä eturistiriitaa, vai onko tämä maan tapaa?


MOT: "Miten te koette sen että EK:n puheenjohtaja ja te istutte Varman hallituksessa?"


Lasse Laatunen, johtaja, EK: "Tämä tietysti pitää paikkansa että me istutaan siellä Varman hallituksessa. Mä olen Varman hallituksessa istunut 80-luvun jälkipuoliskolta alkaen ensin varajäsenenä ja sitten 90-luvun lopulta varsinaisena jäsenenä. En ole kertaakaan joutunut arvioimaan että onko joku erityinen intressiristiriita Varman hallituksen jäsenenä tai kun sitten työnantajien puolesta EK:n mandaatilla neuvottelen työeläkejärjestelmää koskevia koskevia asioita ja minun korviini ei ole myöskään tullut, ei jäsenyritysten taholta eikä mistään muualtakaan syytöstä että olisin jotenkin toiminut Varman intresseissä eikä se lain valmisteluissa edes onnistuis, ei."



Juonto: Varma kasvaa, ja kasvun myötä omistus suomalaisissa yrityksissä kasvaa. Suuri omistus pörssiyrityksissä takaa hallituspaikkoja, ja vaikutusvaltaa.


MOT: "Tän kehityksen myötä niin tuota Varma kasvaa yhä suuremmaks vallankäyttäjäks sitten myöskin suomalaisessa elinkeinoelämässä. Sä toimit joskus aikaisemmin kansliapäällikkönä Kauppa- ja teollisuusministeriössä. Onks sulla nyt enemmän valtaa kuin silloin?"

Matti Vuoria, toimitusjohtaja, Varma: "Kyllä nyt tosiasia on tietenkin se että virkamiehenä on kuitenkin yhteiskunnallisen päätöksenteon palveluksessa ja sitä kautta käytännössä tekee ehdotuksia ja ehdottaa ratkaisuja, joista päätöksen tekevät poliittiset päättäjät ja sitten vastaa niin kuin näiden täytäntöönpanosta. Konkreettista valtaa ja vastuuta tässä tehtävässä on tietenkin ehkä sillä tavoin enemmän, että että kyllä sen tietysti tuntee, että satojen tuhansien ihmisten eläketurva on sen yrityksen vastuulla, jonka jonka johtotehtävissä toimin. Että tunnen sen sillä tavoin. Mutta samalla sitten tietenkin näen suureksi vahvuudeksi tän järjestelmän maksajat yritykset ja niitten työntekijät on kontrolloimassa tätä vallankäyttöä ja siihen pitää suhtautua hyvin avoimesti ja tän järjestelmän pitää olla hyvin läpinäkyvä ja ja myöskin sen tehokkuutta ja samalla tietenkin kun sen vakavaraisuutta on valvottava. On käytävä keskustelua siitä että kilpaillaanko oikeilla asioilla ja kilpaillaanko sellasilla tavoilla että tätä eläketurvaa ei vaarannetta."


Kun eläkesäätiö nyt puretaan, silloin pääsee Varman asiakkaaksi suuralennuksella – ja saa sitten saman tien samat edut kuin Varman nykyiset asiakkaat.

Matti Vuoria, toimitusjohtaja, Varma: "No joo mutta että se tasottuu kuitenkin periaatteessa sen eläke.. meidän arvio on se, että sen vaikutus meidän meidän tähän toimintapääomasuhteeseen, on on hyvin marginaalinen että siinä ei ole kysymys jostain hyvin olennaisesta arvon heilahteluista myöskään olemassa olevan asiakaskunnan kannalta, että tässä ei tapahdu ja kun me emme me sitten tietenkin kun se varsinainen kilpailu tässä tapahtuu eri yhtiöiden välillä, jotka tarjoutuvat tähän vastuun siirtoon tulemaan, niin kuitenkin se suuri volyymi sitten tulevassa eläkkeiden rahoittamisessa sitten näistäkin on eläkemaksut sen tulevan kannan kannalta, että se sulaa sinne massaan varsin hyvin."



MOT: Miten me voidaan niin kuin mitata se, että paljonko vanhat asiakkaat maksaa tästä operaatiosta?


Olli Pusa: "Jos jollakin on, jos on sillä on vaikka 500 miljoonaa vastuuta ja se siirtää sen vastuun vakuutusyhtiöön, ne ottaa siitä 13 %, 25 % vakuutusta ja pistää 13 % taskuunsa. Sä tiedät, että se on 50+, 65 miljoonaa euroa yhdessä keississä. Joissain tapauksissa se on ollut 100 miljoonaa, Nokian tapauksessa varmana pitkälti toistasataa miljoonaa."

MOT: "Joo."


Olli Pusa: "Jokainen pistää taskuunsa sen ja järjestelmästä häviää miljardi samanaikaisesti. Tiedetään varsin hyvin, että se järjestelmähän on aivan niin kuin kuilun partaalla pitkän tähtäimen trendeissä."



Evli lopettaa eläkesäätiönsä ja siirtyy Varman asiakkaaksi. Vaikka oma säätiö on tuottanut parempaa tulosta, ja säästöä eläkemaksuissa.


Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja, Evli: "No tää päätös, mikä nyt on tehty, niin tätä me ollaan puitu jo useamman, useamman vuoden ajan ja tietysti siihen on monta syytä, mutta ehkä meidän kohdalla keskeisin syy on se, että vakuutettujen määrä eli toisin sanoen Suomessa työskentelevien evliläisten määrä on tänä päivänä noin 210 henkeä ja säännöksissä mainittu minimi vakuutettujen määrä on 300. Tää nyt sitten edellyttäisi, että joko meidän pitäisi nähdä, että meidän väkimäärä kasvaisi 50 prosentilla tässä lähitulevaisuudessa tai että sitten näitä säännöksiä oltaisiin muuttamassa. Kummastakaan meillä ei oo tällaista näkemystä."


Juonto: Viime vuoden aikana Neste lopetti Eläkesäätiönsä ja siirtyi Ilmarisen asiakkaksi.

Kemira meni Varmalle. Viime vuoden aikana eläkejärjestelmästä poistui yhteensä 350 miljoonaa euroa. EK:n ja Varman mielestä tämä oli ylimääräistä.


Nyt käydään Alkon Eläkesäätiöstä hirveä vääntö. Matemaatikot yrittävät löytää hyvät perustelut purkamiselle. Tuoreimmassa selvityksessä sanotaan että säätiön hyvä tulos saattaa olla sattumaa.


Eläkesäätiöt ovat kaikilla mittareilla menestyneet paremmin kuin eläkeyhtiöt.

Eläkeyhtiöt tarvitsivat poikkeuslain selviytyäkseen finanssikriisistä.


Tämä avasi mahdollisuuden sille, että heikommin menestyneet eläkeyhtiöt syövät paremmin menestyneet eläkesäätiöt.


YLE saisi 50 miljoonaa lopettamalla eläkesäätiönsä, mutta eläkemaksut nousisivat sen jälkeen niin, että rahat olisi käytetty alle viidessä vuodessa.


Mutta, eläkejärjestelmässähän kaikki on mahdollista.


MOT: "Mikä sun arvio on, minkälaista markkinointia harrastetaan nyt YLEn suuntaan, miten YLEä pommitetaan?"


Olli Pusa, vakuutusmatemaatikko: "YLEä pommitetaan sillä, että kun saatte tämän, tästä niin kuin pääomia taskuunne ja pistätte toiseen, sillä voitte rahoittaa musiikkitaloa. Se on tyypillinen. YLEn toimitusjohtajan paikat on niin tuulisia, että siinä ei ehkä luvata tota hallituspaikkoja vakuutusyhtiöstä."


Juonto: YLE:n hallituksen puheenjohtaja Kari Neilimo on avainasemassa tässä kysymyksessä. Hän ilmoittaa lyhyesti: YLE:n eläkesäätiön purkamiselle ei ole mitään tarvetta.


Loppu.