Hyppää pääsisältöön

Ihamäki ja mummot iltapuhteella

Vuonna 1920 syntynyt Niilo Ihamäki aloitti radiotyöt Satakunnassa jo vuonna 1947. Sen lisäksi, että Ihamäki käynnisti pääministerin haastettelutunnin, niin hänen tavamerkkinään oli myös ikäihmisten haastattelu.

Ihamäki työskenteli radion selostusosastolla ja hän olikin tunnettu, maalailevistaan kuvauksistaan. Emäntien muistojenvakasta hän poimi kuvauksia vanhoista työtavoista ja elämästä.

1. 100-vuotias vanha emäntä Emma Toivonen Huittisten Rekikoskelta viettää pitkän elämänsä iltaa yhdessä tyttärensä pojan ja tämän vaimon hoidossa metsän ympäröimässä pirtistä. Toivonen muistelee vuonna 1951 mm. työtään palvelijana ja naimisiinmenoaan.

2. Kiikan kunnalliskodissa asuva 90-vuotias Josefiina Sulin kertoo vuonna 1950 suurista katovuosista 1867-68, jolloin nälkään ja tauteihin sortui joukoittain ihmisiä.

3. Vanhaemäntä Olga Vihdanmäki kertoo vuonna 1954 Tyrvään Ekojärvenmaan savusaunassa maltaiden tekemisestä.

4. 92-vuotias rouva Iida Maria Peltonen muistelee vuonna 1961 Keravan vanhainkodissa Mäntsälän kapinaa.

5. Helsinkiläissyntyinen rouva Hilja Kleemola asui vuodesta 1909 50 vuotta Amerikassa, New Yorkissa. Rouva Kleemola palasi Suomeen vuonna 1959.

6. Yli 70-vuotias Alina Soininen muistelee vuonna 1960 kotiaan, jossa oli 13 lasta ja tiukka kuri.

7. Martta Tammelin muistelee vuonna 1960 lapsuuttaan. Isän kuoleman jälkeen äiti kävi kartanossa töissä ja oli harvoin kotona. Lapset joutuivat selviytymään vanha mummo turvanaan.

8. 80-vuotias Hilda Karhunen Karttulasta muistelee vuonna 1960 nuoruuttaan, kun hän toimi Pekka Halosen palvelijana ja Halosen mallina.

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto