Hyppää pääsisältöön

Olli Liitu ja nenärusto sekä muita yksityisetsivän radioseikkailuita

Yksityisetsivä Liidun seikkailuissa rooleissa Jukka Voutilainen ja Heikki Määttänen.
Yksityisetsivä Liidun seikkailuissa rooleissa Jukka Voutilainen ja Heikki Määttänen. Yksityisetsivä Liidun seikkailuissa rooleissa Jukka Voutilainen ja Heikki Määttänen. Kuva: Yle/Jyrki Valkama Yle Elävä arkisto,Yksityisetsivä Liidun seikkailut

Yksityisetsivä Olli Liitu on loukannut nenärustonsa seikkaillessaan arabimaiden lentokentillä. Palatessaan hän löytää viestin ystävältään Tarkiaiselta. Suositun yksityisetsivän muitakin seikkailuita on julkaistu Yle Areenaan.

Tietolaatikko

Rooleissa: Olli Liitu, erikoisala yksityiset turvallisuuspalvelut - Heikki Määttänen. Elina, lentäjä ErnoTarkiaisen leski - Tuula Nyman. Von Dorff, turvallisuusneuvos, valtioneuvoston tiedustelu- ja turvallisuusosaston päällikkö - Jukka Voutilainen. Maila, iätön toimittajaneitonen, erikoisala talousuutiset - Paula Siimes. Viveca Burmann, varakas maailmannainen, erikoisala kapealanteiset miehet - Tarja-Tuulikki Tarsala. Thorvald Burmann, edellisen veli, erikoisala pääomavirtojen ohjaaminen - Voitto Nurmi. Gustav Burmann, entinen teollisuusmies, ei erikoisalaa - Esko Nikkari. Matti, burn out-lääkäri, erikoisala verenpainetaudit - Martti Tschokkinen. Pankinjohtaja, terävä naismerkonomi, erikoisala asiakassuhteet - Hellevi Seiro. Tarjoilija - Tarja Siimes.

Olli Liitu on keski-iän ylittänyt kansainvälistä tasoa tavoitteleva yksityisetsivä. Hän on elänyt 60-luvun puolivälin aktiivit opiskelijavuodet laajoin ympyröin, joten hänellä riittää vaikutusvaltaisia ystäviä lähes jokaiseen ongelmaan. Ja Liidulla riittää ongelmia. Jokapäiväisin niistä on von Dorff, ylikomissaari ja valtionevoston tiedustelu- ja turvallisuusosaston päällikkö. Liidun kansainvälisillä asiakkailla ei näet aina ole virallisia yhteyksiä eikä puhtaita jauhoja pussissa. Liidun omat menetelmätkin ovat virallista käytäntöä mutkattomampia, joita von Dorff ja tämän apulaiset Jutila ja Jantunen yrittävät vaikeuttaa. Liituun on koostunut paljon sankaridekkarin piirteitä ja ominaislaatuja. Karskiuden ja lievän aggressiivisuuden lisäksi hänellä on silmää naiskauneudelle ja kykyä sen tavoittamiseen. Liidulla on oivaltamisen taitoa ja poikamiehenä laaja liikkumisvapaus. Sarjan jaksot ovat erillisiä episodeja Olli Liidun värikkäästä elämästä.

Liidun pilottiystävä on kuollut lennettyään sumussa päin tunturia. Vanhasta jenkkikassista löytyy hänen lentopäiväkirjansa, barografi sekä lehtileike Burmannin suvun fuusiohankkeista ruotsalaisen laakeritehtaan kanssa.

Käy ilmi, että Tarkiainen on kyydinnyt vanhaa vuorineuvos Burmannia Pohjois-Norjassa. Barografin rulla osoittaa koneen tehneen outoja äkkinousuja.

Vuorineuvos oli saanut matkalla aivoverenvuodon. Se antoi hänen perillisilleen Vivecalle ja Thorvaldille tilaisuuden toteuttaa isän vastustaman fuusion.

Liitu vierailee vuorineuvoksen sairashuoneessa lääkintävoimistelijaksi naamioituneena ja vie hänet uudelle lennolle.

Asiasta on kiinnostunut myös valtioneuvoston tiedustelu- ja turvallisuusosaston päällikkö Von Dorff.

Kun Liitu ilmoittaa perillisille barografirullan olevan hallussaan, Viveca kutsuu hänet Tukholmaan liikeneuvotteluun.

Saadakseen lopullisen selvyyden tapahtumiin Liitu järjestää itsensä Thorvaldin autonkuljettajaksi. Tilejä selvitellään yksinäisellä tienpätkällä.

Yksityisetsivä Liidun seikkailut Areenassa

Yksityisetsivä Liidun seikkailut

Olli Liitu on keski-iän ylittänyt kansainvälistä tasoa tavoitteleva yksityisetsivä. Hän on elänyt 60-luvun aktiivit opiskelijavuodet laajoin ympyröin, joten hänellä riittää vaikutusvaltaisia ystäviä lähes jokaiseen ongelmaan. Ja Liidulla riittää ongelmia kuten jokapäiväinen von Dorff,...

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.