Hyppää pääsisältöön

Kansanradio – juttupaikka tosikoille ja veitikoille

Vuonna 1979 käynnistynyt Kansanradio on tarjonnut ihmisille mahdollisuuden kertoa suoraan ja sumeilematta kokemuksistaan mm. byrokratian rattaissa sekä elämän epäkohdista ja ilon aiheista.

Ohjelman käynnisti toimittaja Tuomo Talvi. Alkuaikoina toimittajat kiertelivät ympäri Suomea tapaamassa erilaisiin epäkohtiin törmänneitä kansalaisia. Reissaamista oli niin paljon, että kuuntelijat äityivät pohtimaan sitä, kuinka paljon moinen matkailu maksaa?

Aiheiden kirjo on ollut Kansanradion aikana valtava. Useissa ohjelmissa on käsitelty byrokratian rattaisiin joutuneiden ihmisten kärsimystä ja elämän epäkohtia. Koskettavana esimerkkinä on äiti, joka taistelee oikeuslaitosta vastaan.

Osa niin sanotuista vääryyksistä saattoi olla hyvinkin absurdeja. Esimerkkinä Yli lasketun ajan, jossa soittaja valittaa siitä, miten mikään ei tapahdu ajallaan.

Tuomo Talvi toi Kansanradioon luontaishoidon ja hivenaineet. Erityisen paljon keskustelua herätti aikoinaan seleeni. Hivenaine keskustelun taustalla oli se, että virallinen lääketiede ei ymmärrä kansaa.

Vaikeista ja usein raskaistakin aiheista huolimatta Kansanradiossa on myös paljon huumoria. Ohjelmat ovat saanut kevennystä kuulijoiden laulu- ja runoterveisistä.

Kansanradiolla onkin osuva "slogan": juttupaikka tosikoille ja veitikoille.

Keskustele
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto