Hyppää pääsisältöön

Kenialainen Joseph Owindi kohtasi suomalaisten hämmennyksen

Kenialainen Joseph Owindi oli ensimmäinen ulkomaalainen, joka suoritti Tampereen yliopistossa maisterintutkintonsa 1970-luvun alussa. Vuoden 1969 haastattelussa sosiologian opiskelija Owindi kertoo opiskelijan arjesta ja suomalaisten suhtautumisesta erilaisuuteen.

Koko maassa ulkomaalaisten opiskelijoiden, kuten maahanmuuttajienkin määrä oli 1960-luvun lopussa hyvin pieni.

Musta mies herätti kummastusta mutta myös positiivista kiinnostusta. Kirsti Littusen haastattelussa Joseph Owindi kertoo, että maailmalla matkustaneet suomalaiset osasivat suhtutua ulkomaalaisiin ennakkoluulottomammin kuin kotimaan kamaralla pysytelleet.

Joseph Owindin haastattelu pistää miettimään, ovatko yleiset asenteen ulkomaalaisia kohtaan muuttuneet 60-luvun lopusta vaiko jopa koventuneet vuosien saatossa?

Joseph Owindin haastattelu vuodelta 1969 on suurimmaksi osaksi englanninkielinen eikä sitä ole tekstitetty suomeksi.

Yle Radio Suomen Tampereen radiossa kuultiin vuonna 2010 Afrikka Suomessa -sarjaa. Alunperin helmikuussa 2010 lähetetyssä jaksossa kerrottiin Somaliasta Britannian kautta 1950-luvulla Suomeen tulleesta Saeed Nassirista sekä Tampereen yliopiston ensimmäisestä afrikkalaisesta opiskelijasta Joseph Owindista. Saeed Nassir työskenteli Tampereella välillä baarimestarina ja Owindi kävi toisinaan tapaamassa ainutta tietämäänsä toista afrikkalaista.


1970-luvun alussa Owindi kirjoitti Suomen kokemuksistaan kirjan Kato, kato nekru. Yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistumisensa jälkeen Owindi palasi synnyinmaahansa, ja työskenteli mm. Kenian valtiolle sekä Kansainvälisessä työjärjestössä ILOssa.

Joseph Owindi vieraili vanhassa opiskelijakaupungissaan Tampereella 40 vuoden tauon jälkeen kesällä 2009. Paljon oli muuttunut ainakin kaupunkikuvassa, mutta vielä tuli tuttujakin kylttejä vastaan.

Elämänsä viimeiset vuodet Owindi vietti Keniassa Kitalessa suomalaisen vaimonsa kanssa maata viljellen.

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto