Hyppää pääsisältöön

Tv-draama Venny kertoi Juhani Ahon rakkaudesta Soldanin sisaruksiin

Ville Virtanen (Juhani Aho), Miina Turunen (Tilly Soldan) ja Sara Paavolainen (Venny Soldan) tv-draamassa Venny (2003).
Ville Virtanen (Juhani Aho), Miina Turunen (Tilly Soldan) ja Sara Paavolainen (Venny Soldan) tv-draamassa Venny (2003). Ville Virtanen (Juhani Aho), Miina Turunen (Tilly Soldan) ja Sara Paavolainen (Venny Soldan) tv-draamassa Venny (2003). Kuva: Yle kuvapalvelu / Heli Sorjonen. Venny

Vuonna 2003 esitetty tv-sarja Venny ei ainoastaan tarjonnut aikamatkaa taiteemme kultakauteen vaan myös pääsyn keskelle kutkuttavaa, tositapahtumiin perustuvaa kolmiodraamaa. Sillä sellainen se oli, taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin, hänen sisarensa Tilly Soldanin ja kirjailija Juhani Ahon rakkaustarina. Tapahtumat kuvattiin boheemin ja itsenäisen Vennyn näkökulmasta. Pääosissa nähtiin Sara Paavolainen, Ville Virtanen ja Miina Turunen.

Yleisön toivoma Venny on katsottavissa kokonaisuudessaan Areenassa 11.10.2019 asti.

Lähtökohdat tv-draamalle ovat herkulliset: juoni on pääpiirteissään aitoa elettyä elämää, vain henkilöhahmojen motiivit ja sisäiset pohdinnat ovat tulkinnallisia. Niistäkin on saatavilla runsaasti omakätistä aineistoa.

Tapahtui nimittäin, että kirjailija Juhani Aho (1861–1921) oli naimisissa kuvataiteilija Venny Soldan-Brofeldtin (1863–1945) kanssa. He saivat kaksi poikaa, Heikin (1895–1961) ja Antin (1900–1960). Vaimonsa lisäksi Aho rakasti myös tämän sisarta Tilly Soldania (1873–1931). Myös he saivat pojan, Nisseksi kutsutun Björnin (1902–1953).

Erikoislaatuisin piirre tapahtumissa oli se, että ristiriidoista huolimatta kolmikko säilytti keskinäiset suhteensa ja kaikki kolme poikaa elivät lapsuutensa yhdessä, Tillyn poika nimellisesti kasvattilapsena. Ilmeisesti edes Ahojen lähisuku ei tiennyt asioiden todellista laatua. Asia tuli julki vasta vuonna 1951, jolloin Antti Aho julkaisi isästään kertovan elämäkerran.

Ahot ja Soldanit valokuvissa
Tallenteita matkan varrelta
Aikamatka kultakauteen kotisohvalta
Tv-draama Venny valokuvissa

Juhanin, Vennyn ja Tillyn tarina

Juhani Ahon (vuoteen 1907 asti Jussi Brofeldtin) ja Venny Soldanin ensikohtaaminen tunnetaan hyvin, sillä se tallentui Vennyn luonnosvihkoon. Itselleen jo nimeä saavuttanut kirjailija ja itsensä työllään elättävä taiteilija tapasivat toisensa Kuopion laulujuhlilla vuonna 1891. He rakastuivat ja solmivat pian avioliiton.

Aho oli aktiivinen fennomaani ja kuului niin kutsuttuun Järnefeltin salonkiin. Sen keskushahmo oli Elisabeth Järnefelt (1839-1929), venäläissyntyinen aatelisrouva, joka itse kulttuurisuvun kasvattina kannusti lapsiaan ja lastensa ystäviä käyttämään luovuuttaan tavalla, joka hyödyttäisi isänmaata. Järnefeltin ajamaa liikettä on luonnehdittu mm. termillä ”radikaali kansanvaltainen suomalaisuusliike”.

Järnefeltillä ja Aholla oli poikkeuksellisen läheinen suhde. Heidän omiin kirjeisiinsä viitaten on esitetty, että henkisen ystävyyden lisäksi suhde olisi edennyt intiimiksi. Kirjailija ja hänen mentorinsa pysyivät läheisinä aina siihen asti, kunnes Aho ihastui Järnefeltin tyttäreen Ainoon. Sitä ennen Aho oli jo kihlautunut tuloksetta kahdesti. Tutkijoiden mukaan kihlaukset purkautuivat Järnefeltin vastustukseen ja kritiikkiin.

Vuonna 1894 Ahot asettuivat Hausjärvelle, missä myös Vennyn sisar Tilly kävi usein taloustöissä ja pian myös lapsenhoidossa auttamassa. Ratkaiseva käänne tapahtui vuonna 1896, jolloin Juhani matkusti Sortavalan laulujuhlille yhdessä Tillyn kanssa. Matkan aikana Tilly sairastui vakavasti, ja pitkä toipilasaika taittui Hausjärvellä.

Jussin versova kiintymys Tillyyn on järkyttävällä tavalla tullut ilmi Tillyn sairauden aikana kesällä 1896. On selvää, ettei epätoivo kälyn mahdollista kuolemaa ajatellessa ole tavallisen sukulaisrakkauden aiheuttamaa.― Antti Aho (1951)

Kirjailijan ja Tillyn välille syttyi nyt rakkaussuhde. Asia selvisi Vennylle, joka otti sen poikansa sanojen mukaan vastaan itsehillinnällä. Elämä jatkui ulkoisesti ennallaan, sisarukset eivät syytelleet toisiaan eikä heidän keskinäinen yhteytensä katkennut. Ahon työteho oli kuitenkin mennyttä, eikä hänen suurteoksensa Panu edennyt. Hän pakkasi käsikirjoituksen mukaansa ja lähti pitkälle Pariisiin päätyneelle polkupyörämatkalle. Matkan aikana kaikki kolme olivat kirjeenvaihdossa keskenään.

Pariisista käsin Aho kävi tapaamassa Tillyä Sveitsissä, missä tämä työskenteli seuraneitinä. Tapaaminen hermostutti ennalta Vennyä. Kohtaaminen oli kuitenkin lyhyt ja Tillylle suuri pettymys.

Luullakseni minusta nyt tuntuu siltä, että mikäli matkustat niin matkusta niin pian kuin mahdollista, sillä sitä nopeammin tulee selvyys ja pääsen epätietoisuuden tuskista.― Venny Soldan kirjoittaa miehelleen tämän ajatuksesta tavata Tilly Sveitsissä (1896)

"Tillyn tapauksen" jälkeen Ahot muuttivat Järvenpäähän sittemmin Aholaksi kutsuttuun taloon. Tilly asui Helsingissä, mutta auttoi usein Aholan arjessa. Rakkaussuhde Juhanin ja Tillyn välillä jatkui Vennyn hiljaisella hyväksynnällä.

Vaikka ”triangelin” jatkuminen ei ollut muutettavissa ja vaikka siihen mukauduttiin, niin on kuitenkin selvää, ettei se voinut jatkua täysin hankauksettomasti.― Antti Aho (1951)

Antti Ahon arvion mukaan hänen isänsä suhde Tillyyn oli ”eräässä mielessä läheisempi ja lämpimämpi kuin Vennyyn” ja että tämä sääli Tillyä, joka sen vuoksi ei voinut perustaa omaa kotia, ”jota hänen äidillisyytensä kuitenkin kipeästi kaipasi”. Vuonna 1902 Tilly tuli Juhanille raskaaksi ja päätettiin, että hän synnyttää lapsen ulkomailla. Näin tapahtui. Tilly palasi Suomeen ilman lasta, mutta nouti hänet luokseen Göteborgista vuonna 1903 ja esitteli Nissen kasvattilapsenaan.

Juhani osti Tillylle Aholan läheisyydestä pientilan, missä tämä alkoi pitää Kakarasaari-nimistä lastensiirtolaa. Tilan maataloustöistä huolehti Juhani Aho, ja hänellä oli talossa myös oma kamari. Nisse kasvoi käytännössä yhdessä Heikin ja Antin kanssa. Antti Ahon mukaan Venny suhtautui Nisseen kuin omaan poikaansa. Isänsä hän arveli rakastaneen Nisseä jopa enemmän kuin häntä ja Heikkiä.

Ahola oli muutoinkin merkittävä kohtauspaikka. Ahojen esimerkin johdattamina useat heidän ystävistään olivat asettuneet asumaan lähistölle: oli syntynyt kuuluisa Tuusulanjärven taitelijayhteisö. Aholan ilmapiiriä on kuvailtu erityisen vapaaksi, demokraattiseksi ja hauskaksi. Venny Soldanin aloitteesta sinne perustettiin mm. kotikoulu, johon koottiin kaikki taiteilijaperheiden lapset opiskelemaan yhdessä palkatun opettajan johdolla.

Venny ja Tilly pysyivät toisilleen läheisinä elämänsä loppuun asti. Vähän ennen kuolemaansa Venny kuitenkin poltti Juhanin ja Tillyn välisen kirjeenvaihdon. Hän ei myöskään halunnut tulla haudatuksi miehensä viereen, vaan Soldanien sukuhautaan Helsingin Hietaniemeen.

Tallenteita matkan varrelta

Arvokasta ensi käden tietoa Ahojen elämästä on kuultavissa vuonna 1954 tallennetussa ääninauhassa, jossa tanssitaiteilija Maggie Gripenberg muistelee kesänviettoaan perheen kanssa. Gripenbergin osuus kuullaan aivan ohjelman alussa, siitä puhetta jatkavat Heikki Ahon tytär Claire Aho poikansa Jussi Brofeldtin kanssa. Päivi Istala haastattelee.

Tunsin itseni aivan arvottomaksi ottamaan vastaan sellaisen lahjan, mutta olin tietenkin alusta alkaen täynnä tulta ja innoituksen liekkiä asian puolesta.― Maggie Gripenberg kertoo Juhani Ahon Metsolan tanhuvilla -tanssinäytelmän syntyvaiheista 1954

Juhani Aho tunnettiin kovana kalamiehenä ja häntä voidaankin nimittää suomalaisen urheilukalastuksen isäksi. Kalareissut Ahon kanssa ovat jääneet mukana olleiden mieliin.

Vuonna 1961 valmistuneessa Mauri Soikkasen radio-ohjelmassa kirjailijan haavipoikana toiminut Eemeli Kokko sekä kalakaveri Eivind Ahonius muistelevat yhteisiä hetkiään Ahon kanssa. Toisessa, vuonna 1967 tehdyssä ohjelmassa Kokko kertoo, että Ahon kanssa kalalla ollessa noudatettiin tarkkoja sääntöjä ja tapoja. Mukaan otettavat kalat piti tainnuttaa ja verestää aina samalla tavalla. Mikäli kalareppu ei ollut mukana, kalaa kannettiin oksanhaarassa, mutta vihta piti käydä taittamassa kauempaa rannasta. Koskeen varjoa antaviin oksiin ei saanut koskea.

Ahojen muistoa vaalitaan paikoissa, joissa heidän tiedetään asuneen. Niin myös Hausjärven Karhin kylässä, missä Anna-Kaarina Jaakkola esitteli Yli-Rekolan taloa toimittajalle vuonna 2011. Millaisia muistoja hausjärveläisillä Ahoista on?

Ahot olivat ensimmäisiä suomalaisia, joihin tarttui polkupyöräinnostus. Pyöräilyn alkeet opeteltiin talvella kotirantaan puhdistetulla luistinradalla, ja ensimmäinen pitempi matka tehtiin Pariisiin saakka keväällä 1899, välillä kuitenkin junaankin turvautuen.― Antti Aho 1946

Heikki Aho ja Björn Soldan innostuivat nuorina valokuvauksesta ja opiskelivat sittemmin molemmat alaa Saksassa. Vuonna 1925 he perustivat yhdessä elokuvatuotantoyhtiö Aho & Soldanin. Dokumenttielokuviin keskittynyt yhtiö oli alallaan maamme pioneeri. Yhtiön kulta-aikaa oli 1930-luku, jolloin veljekset kuvasivat yhdessä yli kolmesataa dokumenttifilmiä. Yhtiö tuotti vain yhden, mutta tekijöilleen sitäkin tärkeämmän näytelmäelokuvan. Se oli Juhani Ahon kirjaan perustunut Juha, jonka Nyrki Tapiovaara ohjasi kiitetyksi elokuvaksi vuonna 1937.


Tässä 1930-luvulla valmistuneessa filmissä Heikki Aho ja Björn Soldan nähdään lomatunnelmissa Tammisaaren Tvärminnessä. Myös Venny Soldan-Brofeldt vilahtaa kuvassa.

Aikamatka kultakauteen kotisohvalta

TV1 dramatisoi monisäikeisen rakkaustarinan tv-sarjaksi vuonna 2003. Päähenkilöksi draamassa nostettiin Venny: hänen kauttaan katsojille tarjottiin mahdollisuus paitsi samaistua hänen tilanteeseensa, myös heittäytyä itse mukaan keskelle taiteemme kultakautena tunnettua ajanjaksoa. Vaikka draama pohjautuu tositapahtumiin, on siinä otettu myös taiteellisia vapauksia.

Katso-lehti haastatteli ohjaaja Pekka Ruohorantaa ja Vennyn esittäjää Sara Paavolaista tv-esityksen alla. Haastattelussa he pohtivat mm. draamassa esitettyä kansallistuntoista aikakautta ja sen merkitystä taiteilijoille itselleen. Kun Sara Paavolaiselta kysyttiin, uskoiko hän kultakauden taiteilijoiden itsensä tiedostaneen, että he olivat mukana jossakin suuremmassa, hän vastasi olevansa siitä vakuuttunut. "Oli heillä varmasti käsitys ja tieto siitä, että he ovat historian myrskyn silmässä oman työnsä kanssa."

Ohjaajaa kiinnosti luonnollisesti etenkin kolmiodraaman nostattamat kysymykset ja niiden käsittely.

Jokainen on vuorollaan väärässä. Kukaan ei ole petturi, kukaan ei pääse vähällä.― Ohjaaja Pekka Ruohoranta miettii Vennyn, Tillyn ja Juhanin suhdetta. Katso 4 / 2003

Tv-draama Venny otteina

Lähteet:

Antti Aho: Venny Soldan-Brofeldt ja hänen maailmansa. Luonnoksia ja muistelmia. WSOY 1946.
Antti Aho: Juhani Aho. Elämä ja teokset. WSOY 1951.
Raila Kinnunen: Venny ja kultakauden kemiat Pariisissa. Tunteita pitkin menevä juttu. Katso 4 / 2003
Riitta Konttinen: Boheemielämä. Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie. Otava 1996.
Tuula Levo: Neiti Soldan. Otava 2000.
Panu Rajala: Naisten mies ja aatteiden. Juhani Ahon elämäntaide. WSOY 2011.

Lue lisää:

Valokuva Venny Soldan-Brofeldtin teoksesta Ateria savolaisessa talonpoikaistalossa

Venny Soldan-Brofeldtin Ateria savolaisessa talonpoikaistalossa kuvasi 1890-luvun körttiperhettä

Niskasen perhe sai 1890-luvulla vierailijan. Taiteilija Venny Soldan-Brofeldt halusi tallentaa savolaisen talonpoikaistalon elämää. Syntyi yksi taiteilijan tunnetuimmista teoksista Ateria savolaisessa talonpoikaistalossa. Maalaukseen nelivuotiaana ikuistettu Anni Eskelinen kertoi radiohaastattelussa vuonna 1959 Soldan-Brofeldtin vierailuista ja yhteisistä hetkistä perheen maatilalla.

Lue lisää:

Juhani Aho, ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija

Juhani Aho kirjoitti romaaneja ja lyhyitä kertomuksia, joita hän nimitti lastuiksi. Hänen realistiset teoksensa käsittelivät usein tekniikan saapumista maaseudulle ja sitä, miten uudet mullistukset muuttivat ihmisten elämää.

Lue lisää:

Juhani Ahon Rautatie on huikea klassikko myös elokuvana

Anja Pohjola Liisana ja Leo Jokela Mattina tekevät huikean hienoa näyttelijätyötä tv-elokuvassa Rautatie. Lämminhenkinen tarina kertoo nimensä mukaisesti rautatien tulosta korpikyliin.

Lue lisää:

Juhani Aho kalastaa Huopanankoskella vuonna 1912. Kuvan on ottanut hänen hyvä kalakaverinsa, asemapäällikkö Rudolf Ahonius.

Juhani Ahon haavipojan matkassa Huopanankoskella

Kirjailija Juhani Ahoa (1861–1921) voidaan pitää suomalaisen urheilukalastuksen isänä. Ikänsä kalavesillä liikkuneen Ahon rakas harrastus muuttui intohimoksi hänen päästyään ensimmäistä kertaa “mullosten ongintaan” Huopanankoskelle Keski-Suomeen.

Lue lisää:

Tuusulanjärven taiteilijayhteisö

1800- ja 1900-lukujen taitteessa Tuusulanjärven seudulle syntyi taiteilijayhteisö, kun kirjailija Juhani Aho, säveltäjä Jean Sibelius ja kuvataiteilijat Pekka Halonen ja Eero Järnefelt asettuivat elämään rinnakkain rantatielle. Alue tarjosi kaivattua maaseudun rauhaa, mutta oli myös lähellä Helsinkiä.

Lue lisää:

Claire Aho (2005).

Valokuvataiteilija Claire Aholle taiteilijasuku oli ihana perintö

"Siihen aikaan kun isä lampun osti" oli valokuvataiteilija Claire Aholle tuttu tokaisu. Eikä lampun ostaja ollut sen vähempää kuin hänen oma isoisänisänsä.

Lue lisää:

Heikki Aho heittää kiven veteen (1930-luku).

Elokuvaaja kesälomalla

Kesä koittaa. Filmiyhtiötä pyörittävät Heikki Aho ja Björn Soldan muuttavat perheineen Helsingistä Tammisaaren Tvärminneen. Verkot lasketaan heti vesille ja seuraavana aamuna saadaan iso silakkasaalis. Kuvissa vilahtaa myös Venny Soldan-Brofeldt.

Kommentit
  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.