Petra Himberg
Yle
Vuonna 2003 esitetty tv-sarja Venny ei ainoastaan tarjonnut aikamatkaa taiteemme kultakauteen vaan myös pääsyn keskelle kutkuttavaa, tositapahtumiin perustuvaa kolmiodraamaa. Sillä sellainen se oli, taiteilija Venny Soldan-Brofeldtin, hänen sisarensa Tilly Soldanin ja kirjailija Juhani Ahon rakkaustarina. Tapahtumat kuvattiin boheemin ja itsenäisen Vennyn näkökulmasta. Pääosissa nähtiin Sara Paavolainen, Ville Virtanen ja Miina Turunen.
Lähtökohdat tv-draamalle ovat herkulliset: juoni on pääpiirteissään aitoa elettyä elämää, vain henkilöhahmojen motiivit ja sisäiset pohdinnat ovat tulkinnallisia. Niistäkin on saatavilla runsaasti omakätistä aineistoa.
Tapahtui nimittäin, että kirjailija Juhani Aho (1861–1921) oli naimisissa kuvataiteilija Venny Soldan-Brofeldtin (1863–1945) kanssa. He saivat kaksi poikaa, Heikin (1895–1961) ja Antin (1900–1960). Vaimonsa lisäksi Aho rakasti myös tämän sisarta Tilly Soldania (1873–1931). Myös he saivat pojan, Nisseksi kutsutun Björnin (1902–1953).
Erikoislaatuisin piirre tapahtumissa oli se, että ristiriidoista huolimatta kolmikko säilytti keskinäiset suhteensa ja kaikki kolme poikaa elivät lapsuutensa yhdessä, Tillyn poika nimellisesti kasvattilapsena. Ilmeisesti edes Ahojen lähisuku ei tiennyt asioiden todellista laatua. Asia tuli julki vasta vuonna 1951, jolloin Antti Aho julkaisi isästään kertovan elämäkerran.
Juhanin, Vennyn ja Tillyn tarina
Juhani Ahon (vuoteen 1907 asti Jussi Brofeldtin) ja Venny Soldanin ensikohtaaminen tunnetaan hyvin, sillä se tallentui Vennyn luonnosvihkoon. Itselleen jo nimeä saavuttanut kirjailija ja itsensä työllään elättävä taiteilija tapasivat toisensa Kuopion laulujuhlilla vuonna 1891. He rakastuivat ja solmivat pian avioliiton.
Aho oli aktiivinen fennomaani ja kuului niin kutsuttuun Järnefeltin salonkiin. Sen keskushahmo oli Elisabeth Järnefelt (1839-1929), venäläissyntyinen aatelisrouva, joka itse kulttuurisuvun kasvattina kannusti lapsiaan ja lastensa ystäviä käyttämään luovuuttaan tavalla, joka hyödyttäisi isänmaata. Järnefeltin ajamaa liikettä on luonnehdittu mm. termillä ”radikaali kansanvaltainen suomalaisuusliike”.
Järnefeltillä ja Aholla oli poikkeuksellisen läheinen suhde. Heidän omiin kirjeisiinsä viitaten on esitetty, että henkisen ystävyyden lisäksi suhde olisi edennyt intiimiksi. Kirjailija ja hänen mentorinsa pysyivät läheisinä aina siihen asti, kunnes Aho ihastui Järnefeltin tyttäreen Ainoon. Sitä ennen Aho oli jo kihlautunut tuloksetta kahdesti. Tutkijoiden mukaan kihlaukset purkautuivat Järnefeltin vastustukseen ja kritiikkiin.
Vuonna 1894 Ahot asettuivat Hausjärvelle, missä myös Vennyn sisar Tilly kävi usein taloustöissä ja pian myös lapsenhoidossa auttamassa. Ratkaiseva käänne tapahtui vuonna 1896, jolloin Juhani matkusti Sortavalan laulujuhlille yhdessä Tillyn kanssa. Matkan aikana Tilly sairastui vakavasti, ja pitkä toipilasaika taittui Hausjärvellä.
Jussin versova kiintymys Tillyyn on järkyttävällä tavalla tullut ilmi Tillyn sairauden aikana kesällä 1896. On selvää, ettei epätoivo kälyn mahdollista kuolemaa ajatellessa ole tavallisen sukulaisrakkauden aiheuttamaa.
Kirjailijan ja Tillyn välille syttyi nyt rakkaussuhde. Asia selvisi Vennylle, joka otti sen poikansa sanojen mukaan vastaan itsehillinnällä. Elämä jatkui ulkoisesti ennallaan, sisarukset eivät syytelleet toisiaan eikä heidän keskinäinen yhteytensä katkennut. Ahon työteho oli kuitenkin mennyttä, eikä hänen suurteoksensa Panu edennyt. Hän pakkasi käsikirjoituksen mukaansa ja lähti pitkälle Pariisiin päätyneelle polkupyörämatkalle. Matkan aikana kaikki kolme olivat kirjeenvaihdossa keskenään.
Pariisista käsin Aho kävi tapaamassa Tillyä Sveitsissä, missä tämä työskenteli seuraneitinä. Tapaaminen hermostutti ennalta Vennyä. Kohtaaminen oli kuitenkin lyhyt ja Tillylle suuri pettymys.
Luullakseni minusta nyt tuntuu siltä, että mikäli matkustat niin matkusta niin pian kuin mahdollista, sillä sitä nopeammin tulee selvyys ja pääsen epätietoisuuden tuskista.
"Tillyn tapauksen" jälkeen Ahot muuttivat Järvenpäähän sittemmin Aholaksi kutsuttuun taloon. Tilly asui Helsingissä, mutta auttoi usein Aholan arjessa. Rakkaussuhde Juhanin ja Tillyn välillä jatkui Vennyn hiljaisella hyväksynnällä.
Vaikka ”triangelin” jatkuminen ei ollut muutettavissa ja vaikka siihen mukauduttiin, niin on kuitenkin selvää, ettei se voinut jatkua täysin hankauksettomasti.
Antti Ahon arvion mukaan hänen isänsä suhde Tillyyn oli ”eräässä mielessä läheisempi ja lämpimämpi kuin Vennyyn” ja että tämä sääli Tillyä, joka sen vuoksi ei voinut perustaa omaa kotia, ”jota hänen äidillisyytensä kuitenkin kipeästi kaipasi”. Vuonna 1902 Tilly tuli Juhanille raskaaksi ja päätettiin, että hän synnyttää lapsen ulkomailla. Näin tapahtui. Tilly palasi Suomeen ilman lasta, mutta nouti hänet luokseen Göteborgista vuonna 1903 ja esitteli Nissen kasvattilapsenaan.
Juhani osti Tillylle Aholan läheisyydestä pientilan, missä tämä alkoi pitää Kakarasaari-nimistä lastensiirtolaa. Tilan maataloustöistä huolehti Juhani Aho, ja hänellä oli talossa myös oma kamari. Nisse kasvoi käytännössä yhdessä Heikin ja Antin kanssa. Antti Ahon mukaan Venny suhtautui Nisseen kuin omaan poikaansa. Isänsä hän arveli rakastaneen Nisseä jopa enemmän kuin häntä ja Heikkiä.
Ahola oli muutoinkin merkittävä kohtauspaikka. Ahojen esimerkin johdattamina useat heidän ystävistään olivat asettuneet asumaan lähistölle: oli syntynyt kuuluisa Tuusulanjärven taitelijayhteisö. Aholan ilmapiiriä on kuvailtu erityisen vapaaksi, demokraattiseksi ja hauskaksi. Venny Soldanin aloitteesta sinne perustettiin mm. kotikoulu, johon koottiin kaikki taiteilijaperheiden lapset opiskelemaan yhdessä palkatun opettajan johdolla.
Venny ja Tilly pysyivät toisilleen läheisinä elämänsä loppuun asti. Vähän ennen kuolemaansa Venny kuitenkin poltti Juhanin ja Tillyn välisen kirjeenvaihdon. Hän ei myöskään halunnut tulla haudatuksi miehensä viereen, vaan Soldanien sukuhautaan Helsingin Hietaniemeen.
Ahot ja Soldanit valokuvissa
Tallenteita matkan varrelta
Arvokasta ensi käden tietoa Ahojen elämästä on kuultavissa vuonna 1954 tallennetussa ääninauhassa, jossa tanssitaiteilija Maggie Gripenberg muistelee kesänviettoaan perheen kanssa. Gripenbergin osuus kuullaan aivan ohjelman alussa, siitä puhetta jatkavat Heikki Ahon tytär Claire Aho poikansa Jussi Brofeldtin kanssa. Päivi Istala haastattelee.
Tunsin itseni aivan arvottomaksi ottamaan vastaan sellaisen lahjan, mutta olin tietenkin alusta alkaen täynnä tulta ja innoituksen liekkiä asian puolesta.
Juhani Aho tunnettiin kovana kalamiehenä ja häntä voidaankin nimittää suomalaisen urheilukalastuksen isäksi. Kalareissut Ahon kanssa ovat jääneet mukana olleiden mieliin.
Vuonna 1961 valmistuneessa Mauri Soikkasen radio-ohjelmassa kirjailijan haavipoikana toiminut Eemeli Kokko sekä kalakaveri Eivind Ahonius muistelevat yhteisiä hetkiään Ahon kanssa. Toisessa, vuonna 1967 tehdyssä ohjelmassa Kokko kertoo, että Ahon kanssa kalalla ollessa noudatettiin tarkkoja sääntöjä ja tapoja. Mukaan otettavat kalat piti tainnuttaa ja verestää aina samalla tavalla. Mikäli kalareppu ei ollut mukana, kalaa kannettiin oksanhaarassa, mutta vihta piti käydä taittamassa kauempaa rannasta. Koskeen varjoa antaviin oksiin ei saanut koskea.
Ahojen muistoa vaalitaan paikoissa, joissa heidän tiedetään asuneen. Niin myös Hausjärven Karhin kylässä, missä Anna-Kaarina Jaakkola esitteli Yli-Rekolan taloa toimittajalle vuonna 2011. Millaisia muistoja hausjärveläisillä Ahoista on?
Ahot olivat ensimmäisiä suomalaisia, joihin tarttui polkupyöräinnostus. Pyöräilyn alkeet opeteltiin talvella kotirantaan puhdistetulla luistinradalla, ja ensimmäinen pitempi matka tehtiin Pariisiin saakka keväällä 1899, välillä kuitenkin junaankin turvautuen.
Heikki Aho ja Björn Soldan innostuivat nuorina valokuvauksesta ja opiskelivat sittemmin molemmat alaa Saksassa. Vuonna 1925 he perustivat yhdessä elokuvatuotantoyhtiö Aho & Soldanin. Dokumenttielokuviin keskittynyt yhtiö oli alallaan maamme pioneeri. Yhtiön kulta-aikaa oli 1930-luku, jolloin veljekset kuvasivat yhdessä yli kolmesataa dokumenttifilmiä. Yhtiö tuotti vain yhden, mutta tekijöilleen sitäkin tärkeämmän näytelmäelokuvan. Se oli Juhani Ahon kirjaan perustunut Juha, jonka Nyrki Tapiovaara ohjasi kiitetyksi elokuvaksi vuonna 1937.
1930-luvulla valmistuneessa filmissä Heikki Aho ja Björn Soldan nähdään lomatunnelmissa Tammisaaren Tvärminnessä. Myös Venny Soldan-Brofeldt vilahtaa kuvassa.
Vuonna 2003 koostettu musiikillinen kuvakollaasi kertoi elokuvavalmistamo Aho & Soldanin tarinan hauskasti ja jäntevästi. Moni siinä vilahtava lyhytfilmi on katsottavissa kokonaisuudessaan Elävässä arkistossa.
Aikamatka kultakauteen kotisohvalta
TV1 dramatisoi monisäikeisen rakkaustarinan tv-sarjaksi vuonna 2003. Päähenkilöksi draamassa nostettiin Venny: hänen kauttaan katsojille tarjottiin mahdollisuus paitsi samaistua hänen tilanteeseensa, myös heittäytyä itse mukaan keskelle taiteemme kultakautena tunnettua ajanjaksoa. Vaikka draama pohjautuu tositapahtumiin, on siinä otettu myös taiteellisia vapauksia.
Katso-lehti haastatteli ohjaaja Pekka Ruohorantaa ja Vennyn esittäjää Sara Paavolaista tv-esityksen alla. Haastattelussa he pohtivat mm. draamassa esitettyä kansallistuntoista aikakautta ja sen merkitystä taiteilijoille itselleen. Kun Sara Paavolaiselta kysyttiin, uskoiko hän kultakauden taiteilijoiden itsensä tiedostaneen, että he olivat mukana jossakin suuremmassa, hän vastasi olevansa siitä vakuuttunut. "Oli heillä varmasti käsitys ja tieto siitä, että he ovat historian myrskyn silmässä oman työnsä kanssa."
Ohjaajaa kiinnosti luonnollisesti etenkin kolmiodraaman nostattamat kysymykset ja niiden käsittely.
Jokainen on vuorollaan väärässä. Kukaan ei ole petturi, kukaan ei pääse vähällä.
Tv-draama Venny otteina
Tv-draama valokuvissa
Lähteet:
Antti Aho: Venny Soldan-Brofeldt ja hänen maailmansa. Luonnoksia ja muistelmia. WSOY 1946.
Antti Aho: Juhani Aho. Elämä ja teokset. WSOY 1951.
Raila Kinnunen: Venny ja kultakauden kemiat Pariisissa. Tunteita pitkin menevä juttu. Katso 4 / 2003
Riitta Konttinen: Boheemielämä. Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie. Otava 1996.
Tuula Levo: Neiti Soldan. Otava 2000.
Panu Rajala: Naisten mies ja aatteiden. Juhani Ahon elämäntaide. WSOY 2011.
Lue lisää:
Venny Soldan-Brofeldtin Ateria savolaisessa talonpoikaistalossa kuvasi 1890-luvun körttiperhettä
Niskasen perhe sai 1890-luvulla vierailijan. Taiteilija Venny Soldan-Brofeldt halusi tallentaa savolaisen talonpoikaistalon elämää. Syntyi yksi taiteilijan tunnetuimmista teoksista Ateria savolaisessa talonpoikaistalossa. Maalaukseen nelivuotiaana ikuistettu Anni Eskelinen kertoi radiohaastattelussa vuonna 1959 Soldan-Brofeldtin vierailuista ja yhteisistä hetkistä perheen maatilalla.
Lue lisää:
Juhani Aho oli ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija
Juhani Aho kirjoitti romaaneja ja lyhyitä kertomuksia, joita hän nimitti lastuiksi. Hänen realistiset teoksensa käsittelivät usein tekniikan saapumista maaseudulle ja sitä, miten uudet mullistukset muuttivat ihmisten elämää.
Lue lisää:
Juhani Ahon Rautatie on huikea klassikko myös elokuvana
Anja Pohjola Liisana ja Leo Jokela Mattina tekevät huikean hienoa näyttelijätyötä tv-elokuvassa Rautatie. Lämminhenkinen tarina kertoo nimensä mukaisesti rautatien tulosta korpikyliin.
Lue lisää:
Juhani Ahon haavipojan matkassa Huopanankoskella
Kirjailija Juhani Ahoa (1861–1921) voidaan pitää suomalaisen urheilukalastuksen isänä. Ikänsä kalavesillä liikkuneen Ahon rakas harrastus muuttui intohimoksi hänen päästyään ensimmäistä kertaa “mullosten ongintaan” Huopanankoskelle Keski-Suomeen.
Juhani Aho oli jo 44-vuotias, kun hänet kutsuttiin ensimmäisen kerran Huopanankoskelle vuonna 1906.
Lue lisää:
Tuusulanjärven taiteilijayhteisö
1800- ja 1900-lukujen taitteessa Tuusulanjärven seudulle syntyi taiteilijayhteisö, kun kirjailija Juhani Aho, säveltäjä Jean Sibelius ja kuvataiteilijat Pekka Halonen ja Eero Järnefelt asettuivat elämään rinnakkain rantatielle. Alue tarjosi kaivattua maaseudun rauhaa, mutta oli myös lähellä Helsinkiä.
Lue lisää:
Valokuvataiteilija Claire Aholle taiteilijasuku oli ihana perintö
"Siihen aikaan kun isä lampun osti" oli valokuvataiteilija Claire Aholle tuttu tokaisu. Eikä lampun ostaja ollut sen vähempää kuin hänen oma isoisänisänsä.
Lue lisää:
Elokuvaaja kesälomalla
Kesä koittaa. Filmiyhtiötä pyörittävät Heikki Aho ja Björn Soldan muuttavat perheineen Helsingistä Tammisaaren Tvärminneen. Verkot lasketaan heti vesille ja seuraavana aamuna saadaan iso silakkasaalis. Kuvissa vilahtaa myös Venny Soldan-Brofeldt.
Katso myös
- Wikipedia: Venny Soldan-Brofeldt (fi.wikipedia.org)
- Wikipedia: Juhani Aho (fi.wikipedia.org)
- Wikipedia: Tilly Soldan (fi.wikipedia.org)
- Wikipedia: Elisabeth Järnefelt (fi.wikipedia.org)
- Venny Soldan-Brofeldtin juhlavuosi 2013 (vennysoldan.com)
- Aho & Soldan (ahosoldan.com)
