Hyppää pääsisältöön

Heikki Laitinen ja Kankaan pelimannit

Kankaan pelimannit hylkäsivät kansallispuvut, koska arvelivat musiikkinsa puhuttelevan kuulijoita paremmin ilman "kansallisia rasitteita".

Kansallispukujen käyttö kansanmusiikissa periytyy ajalta, jolloin talonpoikaiskulttuuria käytettiin kansallisen kulttuurin rakentamisessa. Heikki Laitisesta oli luontevampaa esiintyä arkivaatteissa.

Koulujen käyminen ei Laitisesta ollut mikään este kansanmusiikin esittämiselle. Päinvastoin, hyvin koulutettu soittaja kykeni helpommin oppimaan kansansoittajien monimutkaisen soittotavan.

Kansanlauluihin sisältyi enemmänkin kuin mitä sanat kertoivat, Laitinen tähdentää. Niiden esitystyyli ja ilmaisu kertovat laajemminkin ihmisestä, hänen elämäntunnoistaan ja häntä ympäröivästä yhteiskunnallisesta todellisuudesta.

Kankaan pelimannit aloitti kaustislaisena nuorisokokoonpanona 1960-luvun alussa. Siihen kuuluivat Kankaan veljekset Juha, Olli ja Timo sekä Mauno Järvelä.

Laajempaa nimeä Kankaan pelimannit saivat aloitettuaan yhteistyön laulaja Heikki Laitisen kanssa.

Yhtyeeltä julkaistiin Suomessa lp:t Herra Melperi (1974), Aalonksi ja Emueli (1978) ja Lundgrenin valssi (1981). Ruotsalainen Silence-yhtiö julkaisi albumit Kaustinen (1976) ja På bar gärning (1980).

Mauno Järvelä tunnetaan mm. opetustyöstään sekä toiminnastaan JPP-yhtyeessä. Juha Kangas on Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin perustaja ja pitkäaikainen johtaja.

Heikki Laitinen toimi 1970- ja 1980-luvuilla Kansanmusiikki-instituutin johtajana. Laitinen oli vuonna 1983 perustamassa Sibelius-akatemian kansanmusiikin osastoa, jonka professorina hän on myös toiminut.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto