Hyppää pääsisältöön

Heikki Laitinen ja Kankaan pelimannit

Kankaan pelimannit hylkäsivät kansallispuvut, koska arvelivat musiikkinsa puhuttelevan kuulijoita paremmin ilman "kansallisia rasitteita".

Kansallispukujen käyttö kansanmusiikissa periytyy ajalta, jolloin talonpoikaiskulttuuria käytettiin kansallisen kulttuurin rakentamisessa. Heikki Laitisesta oli luontevampaa esiintyä arkivaatteissa.

Koulujen käyminen ei Laitisesta ollut mikään este kansanmusiikin esittämiselle. Päinvastoin, hyvin koulutettu soittaja kykeni helpommin oppimaan kansansoittajien monimutkaisen soittotavan.

Kansanlauluihin sisältyi enemmänkin kuin mitä sanat kertoivat, Laitinen tähdentää. Niiden esitystyyli ja ilmaisu kertovat laajemminkin ihmisestä, hänen elämäntunnoistaan ja häntä ympäröivästä yhteiskunnallisesta todellisuudesta.

Kankaan pelimannit aloitti kaustislaisena nuorisokokoonpanona 1960-luvun alussa. Siihen kuuluivat Kankaan veljekset Juha, Olli ja Timo sekä Mauno Järvelä.

Laajempaa nimeä Kankaan pelimannit saivat aloitettuaan yhteistyön laulaja Heikki Laitisen kanssa.

Yhtyeeltä julkaistiin Suomessa lp:t Herra Melperi (1974), Aalonksi ja Emueli (1978) ja Lundgrenin valssi (1981). Ruotsalainen Silence-yhtiö julkaisi albumit Kaustinen (1976) ja På bar gärning (1980).

Mauno Järvelä tunnetaan mm. opetustyöstään sekä toiminnastaan JPP-yhtyeessä. Juha Kangas on Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin perustaja ja pitkäaikainen johtaja.

Heikki Laitinen toimi 1970- ja 1980-luvuilla Kansanmusiikki-instituutin johtajana. Laitinen oli vuonna 1983 perustamassa Sibelius-akatemian kansanmusiikin osastoa, jonka professorina hän on myös toiminut.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto