Hyppää pääsisältöön

Pitkät jäähyväiset on dokumentti rakkaudesta, jota dementiakaan ei poista

Alzheimerin tauti voitti, mutta rakkaus jäi. Dokumentti kertoo Maire ja Kalevi Suojasen taistelunvuosista 1999-2009.

Maire ja Kalevi Suojanen tekivät yhteistä elämän matkaa yli 30 vuotta. Yli puolta noista vuosista sävytti Mairen 1990-luvun alkupuolella diagnosoitu Alzheimerin tauti.

”Dementia on aika toivoton sairaus omaiselle, koska ainoa lohtu on, että tämä päivä on parempi kuin huominen ja väsyneenä monta kertaa sen tajuaa vain toisin päin, että huominen on huonompi kuin tämä.”

Dokumentissa seurataan Mairen ja Kalevin elämää yli 10 vuoden ajan. Kalevin sanoin heidän vaiherikkaita ja mielenkiintoisia vuosiaan, joita ”herra Alzheimer” ei voinut pilata. 15 vuoden taisteluun kuului sairautta, huolta tilapäishoitajista, kärsimättömyyttä ja uupumusta. Vähitellen Mairelta katosi lähes kaikki elämän taitokirjo: puhuminen, syöminen ja käveleminen. Kummankin oli opeteltava luopumaan. Lopuksi oli luovuttava itse elämästä. Samaan aikaan Mairen ja Kalevin elämä oli kuitenkin täynnä myös yhteistä onnistumista, keskinäistä huumoria ja hellyyttä. Sekä rakkautta.

”Vanha aforismihan sanoo, että sitä rakastaa josta on vaivaa ja väitän kyllä ja olen siitä onnellinen, että olen osannut rakastaa Mairea.”

Kesällä 2009 taistelu päättyi. Maire Suojanen kuoli 73-vuotiaana. Kalevi oli tuolloin 65-vuotias.

”Alzheimerin taudissa on oikeastaan kolme kuolemaa, eli kun saa diagnoosin, se on monen omaishoitajan muistikuvissa ensimmäinen kuolema, niin katastrofaalinen hetki. Toinen kuolema on sitten pitkäkestoinen kuolema, jolloin taistellaan sairautta vastaan ja koko ajan tiedetään, että se taistelu hävitään. Kolmas kuolema on sitten se varsinainen kuolema.

Dokumentin ensimmäiset kuvaukset on tehty tammikuussa 1999 ja viimeiset marraskuussa 2009, puoli vuotta Mairen kuoleman jälkeen.

”Minusta Maire on kyllä täällä, kyllä mä joka päivä Mairen kanssa juttelen, et mitä mieltä oot. Jollain lailla en halua käsittää, että Maire on lopullisesti poissa. Kova halu on käydä usein haudalla ja kuitenkaan siellä ei ole hyvä käydä, koska siellä ei paljon itsefilunki käy, koska siinä on hautakivi, missä on Mairen nimi.

”Ei kait se suru koskaan lopu, mutta sen kanssa alkaa olla varmaan vähän helpompi elää, taikka varmaan se muuttaa vähän väriään lohdullisempaan suuntaan.”

Teksti: Tiina Merikanto

Tietolaatikko

Toimittaja Tiina Merikanto on tehnyt lukuisia iäkkäiden asemaa ja arkipäivää käsitteleviä televisio-ohjelmia. Hän on ottanut niissä esille rohkeasti mutta lämpimään sävyyn vaikeita ja usein vaiettuja asioita, jättäen katsojalle runsaasti ajattelemisen aihetta.

1.10.2010 Tiina Merikanto sai dokumentistaan Pitkä jäähyväiset Vuoden muistiteko -palkinnon. Palkintoperusteiden mukaan Merikannon dokumentti teki näkyväksi muistisairaan ihmisen elämää 10 vuoden ajalta.

10.2.2010 Tiina Merikanto sai ensimmäistä kertaa jaetun Vuoden seniorityö -palkinnon. Palkinnon myöntää Suomen Senioriasiainliitto tunnustuksena ikääntyvien ja ikääntyneiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisestä. Merikanto palkittiin Ajankohtainen Kakkonen Special -sarjassa esitetystä ohjelmasta Pitkät jäähyväiset.

Tiina Merikannon reportaasi "Pitkät jäähyväiset" voitti vuoden juttu -sarjassa Bonnierin Suuren journalistipalkinnon 16.3.2011.

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto