Hyppää pääsisältöön

James Ellroyn synkkä maailma

James Ellroy kuvaa kirjoissaan raakoja rikoksia, alamaailmaa ja salaliittoteorioita. Tarinat tapahtuvat aina Yhdysvaltain lähimenneisyydessä. Ellroy on yksi maailman eniten myytyjä rikoskirjailjoita.

Tietolaatikko

James Ellroy lukee otteen uusimmasta romaanistaan Levoton veri (LIKE, 2009). Romaanin on suomentanut Juha Ahokas.

James Ellroyn teokset pursuavat väkivaltaa, politiikkaa ja salaliittoja. Hän on ehtinyt kirjoittaa uransa aikana parisenkymmentä kirjaa ja kuuluu amerikkalaisen kovaksikeitetyn rikoskirjallisuudeen edustajiin.

Lajityyppi lähti nousuun jo 30-luvulla, ja usein kirjojen etsivä on kovanaama, joka liikkuu sujuvasti alamaailmassa. Ellroy myöntää ihailleensa koulukunnan kirjailijoita, mutta nykyään hän ei ota vaikutteita mistään.

Ellroyn elämä muuttui, kun vuonna -87 julkaistu Musta Dahlia nosti hänet menestykseen. Nuoruudessaan hän oli ehtinyt ammentaa omakohtaisesti oppeja alamaailmasta ja päihteistä. Myös vankila tuli tutuksi. Perimmäinen syy rikosmaailmasta kiinnostumiseen löytyy kuitenkin lapsuuden tragediasta.

"Äitini murhattiin kun olin 10-vuotias. Tapahtuma yllytti minua kiinnostumaan rikollisuuteen liittyvistä asioista. Syvennyin Amerikan rikollisuus- ja sosiaalihistoriaan perin pohjin. Ja nyt kirjoitan suuria romaaneja niistä aiheista."

Kaikki Ellroyn teokset kertovat Yhdysvaltain lähihistoriasta. Teoksissa vilahtelee poliitikkoja ja todellisia historiallisia tapahtumia.

"Elän menneisyydessä, nykyisyys ei tarjoa minulle mitään. Haluan eristäytyä, palata menneisyyteen ja muokata sitä uudelleen."

James Ellroyn kieli on omaperäistä. Sitä on luonnehdittu sähkösanomatyyliksi. Hän itse kuvaili sitä haastattelussa väkivallan kieleksi, eräänlaiseksi amerikkalaisten slangien potpurriksi. Hänen kirjoissaan tarina määrää aina tyylin.

James Ellroy kirjoittaa edelleen kaikki kirjansa käsin, tikkukirjaimilla valkoiselle paperille. Hän ei omista kännykkää eikä televisiota eikä hän koskaan ole käyttänyt tietokonetta.

Teksti: YLE Uutiset/ Mia Gustafsson

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto