Valmiita klapeja eli virallisemmin pilkkeitä myydään Suomessa vuosi vuodelta enemmän. Puiden käyttö pientalojen lämmityksessä on kasvanut 15 vuodessa viidenneksen. Lähes jokaisessa uudessa omakotitalossa on ainakin yksi tulisija. Kuitenkin yhä harvempi suomalainen lähtee enää metsään takkapuita pilkkomaan.
Ennen myyntiin menevät klapit pilkottiin metrin mittaisista haloista. Oli luontevaa käyttää mittayksikkönä pinottua kuutiota eli perinteistä mottia. Nykyään klapikoneet heittävät satunnaiseen järjestykseen irtotavaraa. Siksi irto- eli heittokuutio on yleistynyt klapikaupan mittayksikkönä.

Sekavuutta aiheuttaa se, että eri klapikauppiaat käyttävät eri kuutiomittoja. Jos ilmoittaa haluavansa kolme kuutiota klapeja, saattaakin läjästä tulla vain kahden kuution kokoinen pino. Klapikauppias on käyttänyt irtokuutiomittaa. Se vastaa 0,61 pinokuutiota.
Hintavertailu hankalaa
Klapimyyjät ilmoittelevat ahkerasti netissä, lehdissä ja kauppojen ilmoitustauluilla. Hintojen vertaileminen on kuitenkin vaikeaa, siitä ei selviä ilman laskukonetta. Asiaa helpottaa hiukan se, että Metsäkeskuksen nettisivuilla on laskuri, jolla voi muunnella kaikki tarjoukset samaan mittayksikköön.
Klapikauppiaan kanssa kannattaa neuvotella etukäteen myös kuljetuskustannuksista. Pirkanmaalla tehty hintavertailu osoitti, että kuljetuskustannuksista saattaa kertyä jopa yhden irtokuution verran lisämaksua. Hintahaitari on laaja.
Kuivat koivuklapit ovat syystäkin kalleimpia. Ne tuottavat tilavuuteensa nähden parhaiten lämpöä. Tuoretta sekapuuklapia saa puoleen hintaan. Hinta laskee, kun pystyy itse hakemaan klapit metsänreunasta tai tienposkesta.
Puuenergianeuvoja Juha Hiitelä Pirkanmaan Metsäkeskuksesta myöntää, että klapikaupan hinnoittelu on turhan hankalaa. Hän vastaa Pirkanmaan alueen klapitoimittajien halkoliiteri.com –sivustosta.
- Meillä on kyllä tavoitteena se, että klapikaupassa yleistyisi vain irtokuutioina mittaaminen, Hiitelä lupailee.
Hän kertoo, että pinokuutiomitta on oikeastaan vain jäänne halkokaupan ajoilta. Jos nykyajan klapikauppias ryhtyy pinoamaan puita, siitä tulee vain lisää työtä ja turhaa kuutiohinnan nousua.
Varo villiä länttä
Sekavan tilanteen hyväksikäyttäjiä on harmillisen paljon.
- Aika usein kuulee, että ilmaa on myyty, kertoo tamperelainen Esko Jouppi, joka ostaa pari kuutiota sauna- ja takkapuita kerran vuodessa luotettavalta klapimyyjältä naapurista.
- Alalle ilmestyy koko ajan uusia yrittäjiä, jotka saattavat toimia pikkuisen epärehellisestikin, Hiitelä vahvistaa.
Varminta on pinota puutoimitus heti. Raha vaihtaa omistajaa vasta, kun asiakas on varmistunut siitä, että klapimäärä on tilauksen mukainen.
Kun ostaa klapit yritysrekisteriin merkityltä kunnon yritykseltä, hankkii samalla oikeuden valittaa virheellisestä toimituksesta.
Sellaistakin on nimittäin sattunut, että klapimyyjä on pyytänyt ensin maksun, kipannut sitten vain osan tilatuista puista hätäisesti portinpieleen ja häipynyt salamannopeasti talvi-illan pimeyteen. Eikä puhelin enää vastaa.
Hintavertailun tulokset:
(Tampereen seutu) | |
Kuiva koivuklapi | 39 € - 70 €/irtokuutiometri |
Tuore sekapuuklapi | 15 € – 35 €/irtokuutiometri |
Kuljetuskustannukset lähiympäristöstä | 0 € - 35 €/3 irtokuutiota |
(Helsingin seudulla hinnat ovat n. 40 % korkeampia ) |
Tiina Makkonen / TV1 Kuningaskuluttaja