Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Klapikaupan sekavat kuutiomitat

Valmiita klapeja eli virallisemmin pilkkeitä myydään Suomessa vuosi vuodelta enemmän. Puiden käyttö pientalojen lämmityksessä on kasvanut 15 vuodessa viidenneksen. Lähes jokaisessa uudessa omakotitalossa on ainakin yksi tulisija. Kuitenkin yhä harvempi suomalainen lähtee enää metsään takkapuita pilkkomaan.

Ennen myyntiin menevät klapit pilkottiin metrin mittaisista haloista. Oli luontevaa käyttää mittayksikkönä pinottua kuutiota eli perinteistä mottia. Nykyään klapikoneet heittävät satunnaiseen järjestykseen irtotavaraa. Siksi irto- eli heittokuutio on yleistynyt klapikaupan mittayksikkönä.

koneklapeja (Video still, Kuva: YLE)

Sekavuutta aiheuttaa se, että eri klapikauppiaat käyttävät eri kuutiomittoja. Jos ilmoittaa haluavansa kolme kuutiota klapeja, saattaakin läjästä tulla vain kahden kuution kokoinen pino. Klapikauppias on käyttänyt irtokuutiomittaa. Se vastaa 0,61 pinokuutiota.

Hintavertailu hankalaa

Klapimyyjät ilmoittelevat ahkerasti netissä, lehdissä ja kauppojen ilmoitustauluilla. Hintojen vertaileminen on kuitenkin vaikeaa, siitä ei selviä ilman laskukonetta. Asiaa helpottaa hiukan se, että Metsäkeskuksen nettisivuilla on laskuri, jolla voi muunnella kaikki tarjoukset samaan mittayksikköön.

Klapikauppiaan kanssa kannattaa neuvotella etukäteen myös kuljetuskustannuksista. Pirkanmaalla tehty hintavertailu osoitti, että kuljetuskustannuksista saattaa kertyä jopa yhden irtokuution verran lisämaksua. Hintahaitari on laaja.

Kuivat koivuklapit ovat syystäkin kalleimpia. Ne tuottavat tilavuuteensa nähden parhaiten lämpöä. Tuoretta sekapuuklapia saa puoleen hintaan. Hinta laskee, kun pystyy itse hakemaan klapit metsänreunasta tai tienposkesta.

Puuenergianeuvoja Juha Hiitelä Pirkanmaan Metsäkeskuksesta myöntää, että klapikaupan hinnoittelu on turhan hankalaa. Hän vastaa Pirkanmaan alueen klapitoimittajien halkoliiteri.com –sivustosta.

- Meillä on kyllä tavoitteena se, että klapikaupassa yleistyisi vain irtokuutioina mittaaminen, Hiitelä lupailee.

Hän kertoo, että pinokuutiomitta on oikeastaan vain jäänne halkokaupan ajoilta. Jos nykyajan klapikauppias ryhtyy pinoamaan puita, siitä tulee vain lisää työtä ja turhaa kuutiohinnan nousua.

Varo villiä länttä

klapeja (Video still, Kuva: YLE)Sekavan tilanteen hyväksikäyttäjiä on harmillisen paljon.

- Aika usein kuulee, että ilmaa on myyty, kertoo tamperelainen Esko Jouppi, joka ostaa pari kuutiota sauna- ja takkapuita kerran vuodessa luotettavalta klapimyyjältä naapurista.

- Alalle ilmestyy koko ajan uusia yrittäjiä, jotka saattavat toimia pikkuisen epärehellisestikin, Hiitelä vahvistaa.

Varminta on pinota puutoimitus heti. Raha vaihtaa omistajaa vasta, kun asiakas on varmistunut siitä, että klapimäärä on tilauksen mukainen.

Kun ostaa klapit yritysrekisteriin merkityltä kunnon yritykseltä, hankkii samalla oikeuden valittaa virheellisestä toimituksesta.

Sellaistakin on nimittäin sattunut, että klapimyyjä on pyytänyt ensin maksun, kipannut sitten vain osan tilatuista puista hätäisesti portinpieleen ja häipynyt salamannopeasti talvi-illan pimeyteen. Eikä puhelin enää vastaa.

Hintavertailun tulokset:

(Tampereen seutu)
Kuiva koivuklapi 39 € - 70 €/irtokuutiometri
Tuore sekapuuklapi 15 € – 35 €/irtokuutiometri
Kuljetuskustannukset lähiympäristöstä 0 € - 35 €/3 irtokuutiota
(Helsingin seudulla hinnat ovat n. 40 % korkeampia )

Tiina Makkonen / TV1 Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.