Hyppää pääsisältöön

Tapahtui 1985: Suksi, suksi ei luista minnekään!

Vuosi 1985 muistetaan murtomaahiihdossa suuren luisteluvallankumouksen vuotena. Tuolloin Kansainvälinen hiihtoliitto päätti sallia luistelutyylin eriyttämällä toisistaan vapaan ja perinteisen hiihtotavan.

Tietolaatikko

Tapahtui 1985 – sarjan jaksossa ”Suksi, suksi ei luista minnekään!” palataan luisteluvallankumouksen pyörteisiin. Ohjelmassa äänessä ovat muun muassa pitkäaikainen urheiluvaikuttaja liikuntaneuvos Harri Koskivuori sekä luisteluvallankumouksen aikainen Suomen hiihdon päävalmentaja Immo Kuutsa.
Ohjelman on toimittanut Tapio Pajunen.
Ohjelman lähetysajat radiossa: YLE Puhe, lauantai 13.2. klo 18.32 ja sunnuntai 14.2. klo 9.30

Päätös luisteluhiihdon sallimisesta herätti konservatiivisessa hiihtomaailmassa voimakasta vastustusta.

Perinteisen hiihtotyylin kohtalo oli vaakalaudalla ja hetken aikaa näytti, että vanha pohjoismainen tyyli saattaisi jopa kadota kokonaan huippuhiihdosta.

Hiihdon perinteisissä suurvalloissa, hiihtoperinteiden painolasti oli suuri ja ajatus luisteluhiihdosta vaikea sulattaa. Esimerkiksi Suomi oli yksi luisteluhiihdon kovimmista vastustajista.

Suomi toimi asiassa yhteisrintamassa Neuvostoliiton ja Norjan kanssa, jotka kaikki kolme olisivat olleet halukkaita kieltämään luistelutyylin kokonaan kansainvälisestä huippuhiihdosta.

Luistelun sallimista edelsi kevään 1985 näyttävä kädenvääntö luisteluhiihdon kohtalosta. Keväällä 1985 hiihtotyylejä pohtinut kansainvälinen asiantuntijatyöryhmä ehdotti luistelutyylin osittaista rajoittamista hiihtourheilussa.

Ehdotuksen mukaan luisteluhiihto kiellettäisiin pitkillä matkoilla, miesten 30 ja 50, sekä naisten 10 ja 20 kilometrin hiihdoissa. Alkuun näytti siis siltä, että luistelu kiellettäisiin osin.

Mutta kesän 1985 alkajaisiksi Kansainvälinen hiihtoliitto päätti monen yllätykseksi kuitenkin sallia luisteluhiihdon toistaiseksi. Tuolloin päädyttiin hiihdon maailmancupin osalta siihen, että puolessa kisoista luistelutyyli oli sallittu ja puolessa kielletty.

Kyseessä oli kuitenkin vasta päätös luistelutyylin sallivasta kokeiluvuodesta. Mitä tapahtuisi sen jälkeen, kun luistelutyylin toistaiseksi salliva koevuosi olisi ohi keväällä 1986. Tippuisiko vanha tyyli kokonaan pois?

Hiihdon pohjoisissa mahtimaissa valmistautuminen vuonna 1985 tapahtuneeseen luisteluvallankumoukseen oli jähmeää. Varsin pitkään valmistautuminen tapahtui pinnan alla piilossa, samalla kun julkisesti vastustettiin luisteluhiihdon hyväksymistä.

”Vastustettiin, mutta salaa harjoiteltiin!”, kiteytti luisteluvallankumouksen aikainen hiihdon päävalmentaja Immo Kuutsa suomalaisten omaksuman asenteen luistelukysymystä kohtaan.

Hiihdon mahtimaat eivät myöskään juuri toimineet kehityksen pioneereina ja luisteluhiihdon läpimurtoon tarvittiin aluksi ennakkoluuloton amerikkalainen. Mutta oli asiassa oma roolinsa myös eräällä suomalaishiihtäjällä, jonka ansiosta luistelu sai alkuun nimen Siitonen step.

Teksti: Tapio Pajunen

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.