Hyppää pääsisältöön

Elävä arkisto: Niilo Ihamäki muistelee

Toimittaja Niilo Ihamäkeä (1920—2014) voi ansaitusti luonnehtia todelliseksi "elävän arkiston" henkilöitymäksi. Toimittajan ura jatkui vuosikymmeniä.

Niilo Ihamäki aloitti uransa journalismin parissa jo 14-vuotiaana vuonna 1935. Yleisradion palvelukseen hän siirtyi vuonna 1953. Ihamäki tunnetaan ansioituneena politiikan toimittajana ja innokkaana kansankulttuurin puolestapuhujana.

Pitkän työrupeamansa varrella Ihamäki on haastatellut niin eturivin poliitikkoja kuin hämäläisiä emäntiäkin. Yleensä haastateltavat suhtautuivat toimittajaan myönteisesti. Ihamäki muistaa kuitenkin kerran juokseensa karkuun kirvestä heiluttavaa vanhaapoikaa, jolle haastattelu ei syystä tai toisesta sopinut.

Haastattelutilanteet saattoivat joskus äityä varsin kuumiksi. Tyrvääläinen Olga Vihdanmäki hämmenteli villasukissaan maltaita tulikuuman saunan lauteilla ja pyysi Ihamäkeä heittämään lisää löylyä kiukaalle.

Poliitikkojakin tavatessaan Ihamäki joutui hiostaviin tilanteisiin. Kekkonen oli tunnetusti kova saunamies ja eräällä haastattelumatkalla Ihamäki pääsi todistamaan vaiherikasta maailmanpoliittista löylynheittoa. Hiki saattoi virrata myös pääministerin kyselytunneilla, jonka luojana Ihamäki tunnetaan.

Ihamäelle itselleen yksi uran mieleenpainuneimpia haastatteluja on Gerda Rytin tapaaminen. Presidenttti Rytin puoliso paljastaa Ihamäen nauhalle elämänsä vaikeimpia hetkiä.

Eläkkeelle siirryttyään Ihamäki jatkoi kirjoittamista. Yksi viimeisimmistä lehtikirjoituksista liittyi kummalliseen tapaukseen Yleisradion studiossa. Vuonna 1960 studioon marssi knallipäinen herrasmies ja pyysi saada lausua julistuksensa ja suuntaviivansa Suomen kuningaskunnan perustamiseksi.

Elävä arkisto kävi haastattelemassa Niilo Ihamäkeä helmikuussa 2010. Virkeä eläkeläinen kertoi salaisuudekseen toimeliaisuuden ja uteliaisuuden, ei parane jäädä vain "kiikkustuoliin keinuttelemaan". Osa Niilo Ihamäen haastattelussa mainitsemista jutuista löytyy Elävästä arkistossa (linkkejä jutun lopussa).

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto