Hyppää pääsisältöön

Matti I, Suomen tuntematon kuningas

Yleisradion studioon astui 1950-luvun puolivälissä harvinainen ja arvovaltainen vieras: Kuningas Matti I. "Pohjoismaisen kuninkaallisen neliapila viimeisin terälehti" halusi antaa kansalle hallitsijanvakuutuksensa.

Matti Klemettilä (1875–1964) oli harras kuningasmielinen. Hänen kuningasajatuksenaan oli Suomen kuningaskunta, jonka itseoikeutettu hallitsija olisi hän itse: Matti I.

Poliittisten ohjelmien päällikkö Niilo Ihamäki oli paikalla, kun tuleva monarkki marssi Yleisradion studioon ja pyysi lupaa antaa hallitsijalupauksensa jo ennen valtaistuimelle astumistaan. Kruunauksen jälkeen olisi näet paljon muutakin kiirettä.

Ihamäki mietti hetken mitä tehdä, kun hulluja ja humalaisia ei saisi päästää ääneen radiossa. Lopulta Yleisradion "tosikkomaiset toimittajat" lähtivät mukaan tähän kuningasleikkiin. Ja näin Matti I julistaa:

"Vuonna 1937 keksin aatteen ruveta pyrkimään Suomen kuninkaaksi. Kotimaiseksi perinnölliseksi kuninkaaksi, kuninkaaksi nimellä Matti I. Suunnitelmaani sisältyi myös kuningatar, joku dollariprinsessa Amerikasta tai sitten Englannin prinsessa Margaret. Myös uusi kuninkaallinen linna piti rakennettaman Helsingin Tähtitorninmäelle..."

Politiikan väriläiskä

Tukkukauppiaan uraa aikanaan yritellyt Matti Klemettilä osallistui 1900-luvun alussa aktiivisesti yhteiskunnalliseen elämään. Hän mm. toimi nuorsuomalaisessa puolueessa ja sanomalehti Ilkassa sen alkuvaiheissa.

Poliittinen innostus vain syveni iän kasvaessa ja todellisuudentajun heikentyessä. Rajattoman optimistinen sivustavaikuttaja jakeli väsymättä neuvojaan poliitikoille ja tarjosi maan johtoon parasta vaihtoehtoa eli itseään. Hän kirjoitteli myös suurvaltojen johtajille niin poliittisten kysymysten kuin syntymäpäivien merkeissä.

Yleensä Klemettilän puuhiin suhtauduttiin huvittuneen hyvänsuopaisesti, ja hänen yhteydenottoihinsa vastattiin ulkomailtakin usein kohteliaasti. Suurina merkkipäivinään hän jopa sai onnitteluja valtakunnan keskeisiltä poliitikoilta.

Radion studioon kuningas saapui toisenkin kerran. Toimittaja Markus Similä on kertonut teoksessaan Takki auki (1981), kuinka Klemettilä luki nauhalle jälleen yhden hallituslistoistaan. Hän itse luonnollisesti johtaisi "Suomen kansan pelastushallitusta", joka ratkaisisi myös muun maailman isot ongelmat. Äänitteen kohtalosta ei ole tietoa.

Artikkelin lähteenä on käytetty Sinikka Klemettilän elämäkertakirjaa Matti I Suuri – Matti Klemettilän ihmeellinen elämä (Kirjapaja 2009).

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto