Hyppää pääsisältöön

Rakentamisen draama

Millaisia tulevaisuuden näkymiä suomalaisella rakennustaiteella oli 1980-luvulla? Viisi arkkitehtiä kertoo ajatuksistaan Eeli Aallon dokumentissa.

Tietolaatikko

Reima Pietilän Suomeen suunnittelemia rakennuksia ovat mm. Kalevan kirkko Tampereella (1966), Espoon Dipoli (1966), Reidar Särestöniemen ateljee ja galleria Kittilässä (1972), Tampereen kaupungin pääkirjasto Metso (1986), Tasavallan presidentin virka-asunto Mäntyniemi (1993).
Juhani Pallasmaan johtaman Rakennustaiteen museon näyttelyt eri puolilla maailmaa nostivat suomalaisen arkkitehtuurin nykyiseen arvostukseensa. 1990-luvulla Pallasmaa toimi arkkitehtuurin professorina Teknillisessä korkeakoulussa Helsingissä.
Aarno Ruusuvuori vaikutti myös Arkkitehti-lehden päätoimittajana ja Teknillisen korkeakoulun professorina.
Reijo Niskasaaren edustama Oulun koulu halusi tuoda perinteisen käsityö- ja puurakentamisen osaksi modernia arkkitehtuuria. Varhainen kuolema katkaisi Niskasaaren lupaavan uran.
Keijo Petäjä yhdisti perinteisen suomalaisen rakentamisen moderniin arkkitehtuuriin. Hänen monet kirjoituksensa ja luentonsa toivat hänelle arvostetun teoreetikon maineen.

Alvar Aaltoa (1898-1976) luonnehdittiin elinaikanaan isoksi tammeksi, jonka varjoon muut suomalaiset arkkitehdit jäivät.

Millaisin mielin nämä muistelivat Aaltoa, kun kahdeksan vuotta oli kulunut Aallon poismenosta?

Akateemikko Reima Pietilää (1923-1993) pidetään Alvar Aallon jälkeen merkittävimpänä kansainvälistä arvostusta saaneena suomalaisarkkitehtina. Toimiessaan 1970-luvulla Oulun yliopistossa professorina hänestä tuli nuoren arkkitehtipolven guru.

Professori Juhani Pallasmaa (s. 1936) tuli tunnetuksi etevänä arkkitehtuurin teoreetikkona luennoillaan ja kirjoituksillaan. Elokuvan teon aikaan hän toimi Suomen rakennustaiteen museon johtajana ja näyttelyarkkitehtina.

Professori Aarno Ruusuvuori (1925-1992) ponnahti julkisuuteen 1961 ultramodernilla Hyvinkään kirkollaan. Vanhan Helsingin keskustan ja kaupungintalon saneeraus olivat tärkeitä 1980-luvun töitä.

Arkkitehti Reijo Niskasaari (1951-1988) tuli nuorena tunnetuksi Oulunsalon kunnantalon suunnittelijana. Hän edusti näyttävästi ns. Oulun koulua, joka halusi muodostaa kontrastin kylmälle elementtirakentamiselle.

Professori Keijo Petäjä (1919-1988) perusti näkemyksensä "pohjalaiseen pihapiiriin". Hänen viimeisiä merkittäviä töitään oli Kuusamon kaupungintalo.

Teksti: Eeli Aalto

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto