Hyppää pääsisältöön

Bentsoa suonissa: käsikirjoitus


"Elina": "Narkkareilla on diilerit ja lääkäri oli mun diileri. Et mä menin lääkäriin, mä tarviin nyt näitä lääkkeitä tän verran, kirjotatko ja lääkäri kirjotti."


Pekka Laine, päihdepsykiatri (OYS, psykiatrian klinikka): "Lääkeongelmista on vastuussa melkein yksinomaan lääkärikunta. Jokainen PKV-lääke on jollakin reseptillä kirjoitetu."

MOT: BENTSOA SUONISSA


Juonto: Kolmekymppinen Harri on aina nukkunut huonosti. Viitisen vuotta sitten, työelämään siirryttyään, hän haki lääkäriltä apua unettomuuteen.


"Harri": "Semmosen muutaman minuutin keskustelun jälkeen hän muutamalla kysymyksellä kartoitti elämäntilannetta ja nukkumistottumuksia ja sitä kautta sitten minulle määrättiin nukahtamislääkkeitä ja sanottiin vielä perään, että kyllä me hoidetaan tämä ongelma."



Juonto: Ongelman hoitaminen johti sellaiseen kierteeseen, että leimautumisen pelosta Harri haluaa esiintyä tunnistamattomana. Vuoden verran asiat olivat hyvin. Lääkäri uusi reseptin säännöllisin välein ja lääkkeet toivat aluksi unen.

"Harri": "Se uni ei ollu kuitenkaan ihan normaalia, ett tuntu, ett vähän niin kun olisi ollut krapulassa aamulla, aamulla herätessä, ett vähän semmonen outo olo."


Lääkäri kehotti Harria käymään psykiatrilla.

"Harri": "Sen 45 minuutin keskustelun perusteella se, käytiin minun lapsuutta läpi, nuoruutta, opiskeluaikoja, ihmissuhteita ja sen perusteella sitten psykiatri totesi, että, no, ehkä olet masentunut ja siihen sitten määrättiin masennuslääkkeet."


Juonto: Masennuslääkkeet tekivät Harrin uneliaaksi myös päivisin ja hän lopetti pian niiden käytön. Hän etsi apua uudelta lääkäriltä, joka määräsikin uuden unilääkkeen. Se toi vihdoin unen ja helpotuksen.


Apteekkien toimittamien reseptilääkkeiden kulutus on kasvanut koko 2000-luvun. Samaan aikaan lääkeriippuvuuksien kasvu näkyy niin lääkäreiden vastaanotoilla, apteekeissa kuin A-klinikoillakin. Riippuvuutta aiheuttavia lääkkeitä ovat mm. bentosodiatsepiinit, eli monet rauhoittavat- sekä unilääkkeet. Toinen ryhmä ovat opioidit, joita käytetään pitkäkestoisen kivun hoidossa. .


Päivi Hirsso, yleislääketieteen erikoislääkäri (Oulun kaupunki): "2000-luvulla ongelma räjähtänyt selvästi niin kuin semmoseksi kansanongelmaksi. Meillä on ihan työikästä väestöö, joka hakee erilaisiin kipuongelmiin, unettomuuteen, stressiin, työpaineisiin, ihmissuhdeongelmiin. Nuoria ihmisiä, heitä on ruvennut näkymään viime vuosina. Että haetaan niin kun ahdistukseen ja mielipahaan ahdistukseen --apua kemiallisella tavalla, lääkkeitä sitä haetaan."


Juonto: Lääkkeet aiheuttavat kuoleman jo useammin kuin alkoholi. Vuonna 2007 lääkemyrkytykseen kuoli 570 ihmistä. Kuoleman aiheuttaneen myrkytyksen syynä olivat useimmin kipulääkkeinä käytetyt opioidit, kuten kodeiini ja tramadoli. Kodeiinin käyttö onkin Suomessa kasvanut koko 2000-luvun. Toiseksi eniten kuolemia aiheuttavat masennuslääkkeet.


Pekka Laine: "Meillä on kaks suurta, merkittävää tekijää näissä päihteissä. Nämä alkoholiin liittyvät asiat, ja sitten lääkkeet. Ja sitten varsinaiset laittomat huumeet näyttelee nykyisin aika paljon pienempää roolia kun nää kaks muuta suurta."


Juonto: Harrin kaltaisia on Suomessa paljon. Erilaisista kroonisista unihäiriöistä kärsii yli 10 prosenttia suomalaisista. Lääkelaitoksen tilastojen mukaan noin 350-tuhatta suomalaisista käyttää unilääkkeitä. Osaan unihäiriöistä lääkitys on paikallaan, mutta unitutkimukseen erikoistuneen neurologin mukaan suuri osa unilääkkeistä on turhia.

Markku Partinen, neurologian dosentti, tutkimusjohtaja (Helsingin Uniklinikka): "80 prosenttia kroonisista unilääkkeiden käyttäjistä käyttää unilääkkeitä ilman että siihen on lääketieteellisiä perusteita, silloin siellä on takana tottumus tai joku muu että ihminen on vaan käyttänyt, tai sitten taustalla on joku muu syy joka on jäänyt diagnosoimatta ja hoidetaan niin kuin väärillä lääkkeillä väärää asiaa, ja silloin tietysti pitäisi selvittää mikä on se perimmäinen syy sen unettomuuden takana ja hoitaa sitä."


Juonto: Partisen vastaanotolla on käynyt potilaita, jotka ovat syöneet unilääkkeitä vuosikymmeniä.


Partinen: "Sieltä löytyy sit ihmisiä jotka on käyttänyt sanotaan 20 vuotta joka päivä esimerkiks puolikkaan jotain lääkettä silloinhan on syynä ei ongelmaa juurikaan ei ole jos ihminen oikeasti nukkuu sen avulla hyvin."


Juonto: Toisessa ääripäässä ovat ihmiset, jotka ovat syöneet jopa 10 unilääketablettia vuorokaudessa.


Partinen: "He ovat huomanneet asian sit sillä tavoin, että he ovat jopa saattaneet olla työssä mutta huomanneet että heillä ei ole minkäänlaisia muistikuvia siitä mitä he itse asiassa ovat tehneet tai mitä eivät. Ja valitettavasti meillä on tiedossa myös tilanteita että siellä on ollut erilaisia tapaturmia ja vakaviakin virheitä joita nää ihmiset on tämmösessä unilääke.. unilääketokkurassa tehneet."



Juonto: Yleisimmät unilääkkeet ovat bentsodiatsepiinijohdannaisia.

Partinen: "Ne vähentävät syvää unta, joka elimistölle kaikkein tärkeintä unta.

Ihmisen uni muuttuu pinnallisemmaksi, syvän unen määrä vähenee, unen näkemisen univaihe vähenee."




Juonto: Harrin unilääkkeen kulutus kasvoi vähitellen yhdestä kolmeen tablettiin illassa.

"Harri": "Aina piti sitten ottaa enemmän, että sai unen päästä kiinni ja, ett nukkui hyvin yön ajan"

Pekka Laine: "Nää bentsodiatsepiinit, rauhottavat lääkkeethän on tehokkaita helpottamaan ahdistusta tai antamaan unta lyhytaikaisessa käytössä. Mutta jo parin viikon tai kuukauden jälkeen niitten teho häipyy. Pitäis periaatteessa käyttää isompia annoksia, ja kehittyy riippuvuutta. Pitkäaikaisessa käytössä sanotaan, että bentsodiatsepiinit aiheuttaa samanlaista älyllisten toimintojen heikkenemistä kuin aikuisiän ADHD, eli toiminnanohjauksen, keskittymiskyvyn ja älyllisen kapasiteetin heikkenemistä."

"Harri": "Sitä kyllä nukku, mutt jotenkin niin kun tuntu, ett omassa persoonassa alko tapahtumaan muutoksia, ett oli aika väsyny kuitenkin päiväsaikaan ja töissäkin oli aika hankala keskittyä. Huomasin sitten sen pitkäaikasen lääkkeen käytön jälkeen, että, ett jotenkin ne semmoset sosiaaliset taidot alko laskemaan."


Juonto: Kivun hoidosta on viime vuosina kiistelty paljon. Yhä enemmän on potilaita, jotka eivät saa riittävää lääkitystä voimakkaisiin ja kroonisiin kipuihin kuten syöpäkipuihin. Toisaalta kodeiinipohjaisia kipulääkkeitä saatetaan määrätä liiankin herkästi.

Kolmekympisellä Elinalla on takanaan lähes kymmenen vuoden lääkeriippuvuus.

"Elina": "16-vuotiaana päivittäinen migreeni ja siihen sitten määrättiin tää Panacodia ja sit siinä oli migreenilääke täsmälääkekin ohella mut se oli niin kallis että sitten siirryttiin tähän halvempaan täyspäiväisesti."


Juonto: Panacod sisältää parasetamolin lisäksi riippuvuutta aiheuttavaa kodeiinia. Elina käytti alkuun lääkettä valvotusti, muutamana päivänä viikossa. 18-vuotiaana hän muutti omaan asuntoon ja käytöstä tuli päivittäistä. Alkuun tabletteja meni muutama päivässä, mutta vähitellen annoskoot kasvoivat suuremmiksi ja suuremmiksi.

"Elina": "Annosta nostettiin sen mukaan kun mä sanoin, että tää ei enää toimi, ett tarvis isompaa annostusta tämä lääke."

MOT: "Kuinka monen lääkärin kanssa asioit?"

"Elina": "Yhden. Että kesäsijainen on ollut ainut mikä on ollut sörkkimässä siinä välissä mutta sillähän on ollut kaikki tieto käytettävissä mitä niin kuin omallakin että ei tarvinnu vetää siksakkia missään yksityisellä koskaan."

MOT: "19-vuotiaana sulle määrättiin reseptejä, joissa annosteluksi sanottiin 4-5 tablettia 3-5 kertaa päivässä eli olet lääkärin määräyksestä voinut syödä 25 tablettia päivässä?"

"Elina": "Kyllä."

MOT: "Teitkö niin?"

"Elina": "Joo kuin on koukussa totta kai sitä vetää just tasan niin paljon kun resepti antaa periksi ja tietysti vähän yli."


Juonto: Alkoholia tai huumeita Elina ei käyttänyt.

Elina passitettiin neurologille, joka totesi, että paitsi migreenistä, Elina kärsii lääkeriippuvuudesta, jota pitäisi nyt alkaa hoitaa.

Elina marssi sen jälkeen takaisin oman terveyskeskuslääkärinsä luo.


"Elina": "Siinä vaiheessa lääkäri vaihtoi sen ylläpitohoidoks, siis kodeiinin ylläpitohoitoon mitä ei oo Suomessa olemassakaan ja tähän tarkoitukseen sit kirjoitettiin ensin kodeiinijauhe mutta kun sitä ei pystynyt syömään kun se oli niin pahaa niin se pistettiin kapseleihin ja sitten vedettiin kodeiinikapseleita."



Juonto: Elinan mukaan lääkäri perusteli huumereseptillä myönnettäviä kodeiinikapseleita sillä, että näin hän välttyy syömästä maksalle vahingollista parasetamolia. Vierotukseen menoa Elina halusi lykätä koulunkäyntiin vedoten.

MOT: "Niissä kodeiiniresepteissä on myös aika hurjat annostukset että sinä reseptin mukaan olet syönyt parikymmentä kodeiinikapselia.."

"Elina": "No siis sehän on… reseptissä on parikymmentä mutta todellisuudessa se kävi jopa 70:ssä. päivässä."



Juonto: 2000-luvun terveydenhuoltojärjestelmässä potilasta on tullut asiakas.

Päivi Hirsso: "Kipua ja ahdistusta kun on niin vaikea mitata, niin sitten haluaa tehdä vähän niin ku potilaalle mieliksi ja kirjoittaa pienen annoksen. No, siitä se sit alkaa."

Pekka Laine: "Lääkärin auktoriteetti on mennyt vähemmäksi. Lääkärit on asiantuntijoita, jotka konsultoi ja auttaa ihmisiä. Asiakas on se, joka on oikeessa, ja usein määrittelee sen, minkälaista hoitoa hän haluaa."

"Totta kai se voi johtaa siihen, että ihmiset saa parempaa palvelua. Ihmiset saa sitä, mitä ne haluaa. Mutta jos ollaan tekemisissä riippuvuussairauksien kanssa, niin sillon ollaan oikeastaan sellasen tahdon alla, joka on sairastunut, koska nämä riippuvuussairaudet on usein sellasen motivaation ja tahdon sairauksia."


Juonto: Tässä on vain osa resepteistä, joita käytännössä vain yksi terveyskeskuslääkäri on määrännyt migreenikivuista kärsivälle Elinalle. MOT vei reseptinipun nähtäväksi Valviraan, lääkäreiden ammatinharjoittamista valvovaan sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon.


MOT: "Parhaimmillaan annos on 3-5 tablettia 4-5 kertaa päivässä. Miltä se kuulostaa?"


Markus Henriksson, ylilääkäri (Valvira): "No se ensinnäkin kuulostaa vaarallisen suurelta määrältä tätä lääkettä, koska tämä lääkehän on, on yliannoksessa vakava myrkky.  Erityisesti se parasetamoli-osuus, parasetamoli on vaarallinen lääke yliannoksessa muun muassa maksalle."


MOT: "Entäs sitten, kun tuota se otettiin huomioon, että tota parasetamoli voi aiheuttaa maksavaurioita, niin sen jälkeen on kirjoitettu puhdasta kodeiinia?"

Markus Henriksson: "Tämä on todennäköisesti epäasianmukainen menettely"

MOT: "Jos tällaisesta tulisi teille kantelu, niin harkitsisitteko te lääkemääräämisoikeuden rajoittamista?"


Markus Henriksson: "Joka tapauksessa tehdään ensin selvitys. ----- Mutta toki tämän tyyppinen tapaus, jos potilas itse tai hänen omaisensa kantelisi tästä tilanteesta ja tämä dokumentaatio olisi käytettävissä, niin ihan varmasti alettaisiin selvittää asiaa."



Juonto: Valviraan tulee vuosittain kymmeniä ilmoituksia lääkäreistä, joiden lääkemääräämiskäytäntöjä pidetään epäasianmukaisena. Noin kymmenen lääkärin reseptinkirjoitusoikeutta rajataan vuosittain. Tällä hetkellä 83 lääkärin lääkemääräämisoikeutta on rajattu.

Markus Henriksson, ylilääkäri (Valvira): "Tämä lääkäri joutuu semmoisen työuupumuksen ja kyvyttömyyden sanoa ei väliseen noidankehään, jossa sitten potilasasiakirjat jäävät laatimatta, kokonaisvaltaiset hoitosuunnitelmat tekemättä, alkaa ehkä oma lääkkeiden väärinkäyttö ja lääkeriippuvuus ja kaikenlainen kaaos siinä omassa ammattitoiminnassa."


Juonto: Sana höllämielisistä lääkäreistä leviää lääkkeiden väärinkäyttäjien keskuudessa nopeasti. Noin joka toinen vuosi Valviraan tulee lääkäriltä itseltään pyyntö, että lääkemääräämisoikeutta rajoitettaisiin.

Markus Henriksson, ylilääkäri (Valvira): "Se on joskus hyvä keino ja ainoa keino, kun lääkäri ei ikään kuin muuten pysty, pysty sitä toimintaansa korjaamaan, niin selkeästi sitten rajoitetaan sitä lääkkeenmääräämisoikeutta. Lääkäri voi sanoa potilaille, että hän ei enää saa näitä lääkkeitä määrätä ja sitten sellaiset potilaat, joita hän ei pysty hoitamaan, niin eivät enää tule sinne vastaanotolle."


Juonto: Koska keskitettyä reseptitietokantaa ei ole olemassa, Valviran on kerättävä tiedot omiin selvityksiinsä eri lähteistä.


Helsinkiläiseen Medena apteekkiin tulee viikoittain Valviran kyselyitä lääkäreiden lääkemääräyksistä. Apteekin tiskillä törmätään päivittäin lääkehamstrausta yrittäviin asiakkaisiin.


Riitta Andersin, apteekkari, farmasian tohtori (Apteekki Medena, Helsinki): "Esimerkiksi silloin, jos lääkäri laittaa niin kutsutun iteroinnin reseptiin, että asiakas voi hakea tämän lääkkeen tietyin aikavälein ja hän yrittää hakea sitä useammin, niin silloin tietysti apteekissa herää epäilys, että asiakas käyttää lääkettä liikaa."

Riitta Andersin: "Oli semmonen tapaus, että oli meidän asiakas ja huomasimme että hän hakee aika usein näitä lääkkeitään ja otimme sitten tulosteen täältä meiän tietojärjestelmästä ja huomasimme, että hän oli hakenut kaksituhatta tablettia unilääkettä noin puolen vuoden aikana."


Juonto: Tässä tapauksessa useampi lääkäri oli kirjoittanut unilääkereseptejä toisistaan tietämättä.

Tietosuoja on tiukka. Väärinkäytöstä on oltava aivan varma, ennen kuin apteekki saa olla yhteydessä hoitavaan lääkäriin.

Riitta Andersin: "Mut et se että tuleeko se väärinkäytös ilmi, niin se on niinku sitten taas eri asia että asiakkaallahan on mahdollisuus asioida eri apteekeissa ja ei ole mitään semmosta keskusrekisteriä, muuta kun Kelan rekisteri, johon tavallaan tulee tiedot ja jos asiakas ei käytä Kela- korttia ni sillon ne on kunkin apteekin hallussa, että välttämättähän sitä ei huomata yksittäisessä apteekissa jos on parikymmentä työntekijää ja aina eri henkilö palvelee tätä asiakasta niin sillon sitä ei ehkä huomata lainkaan."


Juonto: Myös reseptiväärennöksistä on tullut arkea. Viime vuonna poliisin tietoon tuli lähes 1500 reseptiväärennöstä.

Ns. apteekkisopimuksen allekirjoittaessaan potilas sitoutuu hakemaan lääkkeensä vain yhdeltä lääkäriltä ja yhdestä apteekista. Tietosuojan vuoksi apteekkisopimuksista tiedottaminen on säädeltyä. Andersin ilmoittaa apteekkisopimuksesta faksin välityksellä noin kymmenelle lähimmälle apteekille. Pääkaupunkiseudulla apteekkeja on satakunta.


Riitta Andersin: "Eli tää on nyt semmonen aika suuri ongelma, jota yritetään ratkaista tietosuojavaltuutetun kanssa, että olisi tämmönen mahdollinen keskusrekisteri, joka... josta sitten tää kone hakisi tiedot, kun käsitellään näitä PKV- lääkkeitä."



Juonto: Elina haki lääkkeet pääasiassa yhdestä ja samasta apteekista.


MOT: "No tuliko apteekeilta koskaan mitään kysymyksiä, kun kävit…"


"Elina": "Ei. Ei."


MOT: "kuitenkin kun saatoit käydä muutaman päivänkin välein hakemassa täydennystä?"


"Elina": "Ei yhtään mitään."


MOT: "Kuinka kattavana tätä ilmoitusjärjestelmää voidaan pitää?"


Markus Henriksson (Valvira): "Sanotaan niin, että tämänhetkinen käsityksemme on, että näitä ilmoituksia ei tehdä liian herkästi, koska hyvin usein, ainakin kahdessa kolmasosassa apteekki-ilmoituksista lopulta päädytään jonkinlaiseen seuraamukseen lääkärille. Vähintäänkin siihen, että tätä valvontaa ja seurantaa jatketaan."



Juonto: Lääkkeiden käytön lisääntyminen näkyy myös liikenteessä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen Euroopan laajuisen tutkimuksen mukaan 30:llä kuljettajalla tuhannesta löytyi lääkejäämiä bentsodiatsepiineista eli rauhoittavista - tai unilääkkeistä. Rattijuoppoja on kaksi kuljettajaa tuhannesta.

Kaikkiaan sylkinäytteitä kerättiin yli 4000 kuljettajalta liikkuvan poliisin puhallusratsioiden yhteydessä.


Tutkimuksesta ei käy ilmi, kuinka suurista lääkejäämistä on kyse.

Markku Partinen: "Jos niitä lääkejäämiä vielä on, niin se suorituskyky on sitä luokkaa, että autolla ei tulisi ajaa ja tästähän tulee välitön ongelma niin että eihän nää ihmiset tiedä sitä että se vaikuttaa haitallisesti ja uskallan sanoo että valitettavasti myöskään suomalainen lääkärikunta ei tiedä sitä että nukahtamislääkkeeksi määrätty unilääke illalla tavalliseen aikaan otettuna voi vaikuttaa aamulla niinkin haitallisesti."

"Ihminen ottaa siis yhden ainoa unitabletin kymmenen aikaan illalla niin kahdeksan aikaan aamulla suorituskyky on samaa luokkaa kuin sellasella ihmisellä joka on 0,5 tai 0,8 promillen humalassa."


Juonto: Unettomuuden käypä hoito -suosituksessa sanotaan, että unilääkettä saisi määrätä vain kahden viikon jaksoille. Pitkäaikaistakin unettomuutta pitäisi hoitaa ensin muilla keinoin kuin lääkkeillä. Harri söi säännöllisesti unilääkkeitä kolmisen vuotta. Suosituksissa tähdennetään myös sitä, että lääkehoidon pitäisi olla seurannassa.


"Harri": "Mä en oikeestaan tiedä, ett millä tavalla vois puhua seurannasta, jos seurantaa on se, ett määrätään aina kuukaudeksi tai kahdeksi eteenpäin lääkkeet."



Juonto: Lääkemääräämiskäytännöt vaihtelevat eri paikkakunnilla. Viime syksynä 120 Pekka Laineen ohjaamaa Oulun yliopiston lääkäriopiskelijaa lähti terveyskeskusharjoitteluun. Heidän piti samalla selvittää, minkälainen on harjoittelupaikan PKV-lääkepolitiikka eli miten rauhoittavien, sekä uni- ja kipulääkkeiden määräämistä on ohjeistettu.

Pekka Laine: "Ja sieltä löyty tämmösiä asiallisia paikkoja, joissa oli selkeet suunnitelmat, selkeet ohjeet, yhteiset säännöt, miten tehdään. Mutta yhtä paljon ainakin oli sellaisia paikkoja, joissa näissä sääntöjä ei ollut. Sanottiin vaan, että meillä ei ole resursseja ottaa tämmösistä asioista selvää tai hallita niitä. Ei näille asioille mitään kuitenkaan voi tehdä. Me vaan uusitaan"


Juonto: Oulussa terveyskeskuksilla on yhteinen sähköinen sairaskertomusjärjestelmä. Jokainen resepti uusitaan lääkelistan kautta ja kaikki näkevät tietokannasta toistensa määräämät reseptit. Mutta jos potilas asioi Oulussa yksityisellä lääkärillä tai työterveysasemalla, ei näistä käynneistä tule merkintää julkisen terveydenhuollon rekisteriin. Ja rekistereitäkin on osattava käyttää.

Päivi Hirsso: "Mut se, että suurempi ongelma, että luetaanks niitä. Että onks siinä niin ku kiireessä niin ku aikaa, niin ku pitkälle lukee niin kuin ois tarvetta."


Juonto: Harri kyllästyi lopulta siihen, etteivät kasvaneet unilääkeannokset enää taanneet unta. Hän halusi lopettaa lääkkeet, mutta avun löytäminen oli jälleen vaikeaa.

"Harri": "Se, että olen syönyt lääkkeitä reseptin mukaan, niin jotenkin tuntuu aika vaikealta mennä päihdeasemalle, jos on taas sitten esimerkiks heroiinin käyttäjiä, amfetamiinin käyttäjiä, joill on varmasti se tilanne on kuitenkin aika erilainen, ja se avun tarve. "


Juonto: Elina puolestaan hakeutui 21-vuotiaana katkaisuun A-klinikalle. Vieroitusyrityksissä vierähti viisi vuotta.

"Elina": "Mä en ollut valmis, en lähellekään, että kun oli niin monta vuotta tottunut siihen että koko ajan oli ne lääkkeet ,niin se olis ollut mieletön tyhjyys että ne olis olleet äkkii pois"


Juonto: Jatkuva vieroituksen epäonnistuminen ahdisti Elinaa ja A-klinikan lääkärin ohella hän tapasi vanhaa terveyskeskuslääkäriään. Lääkäri määräsi ahdistukseen rauhoittavia lääkkeitä, bentosodiatsepiineja. Ensin miedompia, sitten vahvempia.

Kävi niin, että samaan aikaan kun Elina yritti päästä eroon kodeiinista hän tuli riippuvaiseksi myös bentosidiatsepiineista.

MOT: "Millainen olo siitä sitten tuli?"


"Elina": "Siinä vaiheessa kun ei enää muista niin ei voi tietää. Että ahdistusvapaata se oli alkuun ne annokset jotka vielä muistaa, mut sit rupes tuleen ahdistus ja paniikkikohtaukset kahta kauheempina päälle ja sit vedettiin annos niin korkeelle ettei enää muistanut."



Juonto: Kun A-klinikan lääkäri kuuli tästä, hän kieltäytyi enää hoitamasta Elinaa ja käski tämän takaisin terveyskeskuslääkärinsä luo.

Lääkeriippuvuuksien hoito on retuperällä: riippuvuuksien hoito on rakennettu alun perin alkoholia ja sitten huumeita varten,

Pekka Laine: "Silloin, kun oon itse ollut A-klinikan lääkärinä töissä, niin tunsi olevansa ikään kuin semmonen viemärinpohjalääkäri, että jossain siellä ylhäällä alotettiin lääkityksiä, ja sitten kun ongelmia tuli, niin sitten lähetettiin A-klinikkaan päihdelääkärin tehtäväksi tää työ. Mutta että jos ajattelee esimerkiksi Oulun kaupunkia, 140 000 asukasta, toistasataa lääkäriä. Tällä hetkellä molemmat päihdelääkärin virat on tyhjänä. Missä ne tekijät sitten on?"


Juonto: Koko maan kattavien rekistereiden toivotaan yhtenäistävän terveydenhuollon kentän pirstaleitsuutta. Valtakunnallista sähköistä potilaskertomusjärjestelmää on kehitetty 2000-luvun alusta lähtien. Vielä kauemmin on puuhattu sähköistä reseptiä.

Asenteidenkin pitäisi muuttua.


Markku Partinen: "jos joku esimerkiks kuolee tai on menetys niin surraan, itketään, valvotaan, pidetään valvojaisia, ruumiin valvojaisia ja sitä kautta ihminen prosessoi ja käsittelee sen kriisin ja pääsee jatkamaan elämäänsä normaalilla tavalla.

Antamalla sitä unilääkettä me itse asiassa huononnetaan pitkäaikaisennustetta."


Päivi Hirsso: "Meillä on tämmönen tuotantotalousajattelu nykyisin tässä järjestelmässä, kun me ei enää niin kun, meillä tavallaan niin kun mallinnetaan kaikki hoidot niin kun tietyiksi prosesseiksi, ja se menee tik, tik, tik, tik, tälleen.

Me ei enää niin kun voida aidosti hoitaa sitä asiaa niin kun me ajateltais, että ois niin kun hyvällä tavalla se hoidettas kokonaisvaltaisesti."



Juonto: Harri löysi lopulta lääkärin, joka kuunteli ja auttoi. Hän vieroittautui unilääkkeistä kuukaudessa. Hän on nyt ollut vajaan vuoden ilman lääkkeitä ja nukkuu paremmin kuin vuosiin.


"Harri": "Ihan elämäntapamuutokset, elikkä säännöllinen elämä niin viikolla, kun viikonloppusin."

"Ei ole loppupeleissä mikään vaikea resepti, mutta tuntuu, että se on semmonen, mikä meill on unohtunu. Jos kolme, neljä vuotta sitten olis sanottu, että tällä tavalla, ehkä alkuun oisin varmaan nauranu ja vähän kyseenalaistanukin mahdollisesti lääkäriä, joka sanoo näin."



Juonto: Elina lopetti lääkkeet lopulta rankimman kautta. Hän otti ensin yliannostuksen. Siitä toivuttuaan hän katkaisi lääkkkeiden käytön seinään ja kärsi kolmisen viikkoa kovista vierotusoireista. Sitten kaikki oli ohi.

"Elina": "Värit tuntu kirkkaammilta. Tuntui, että joku verho on vedetty pois edestä. Sit rupes tunteen onnellisuutta ja iloo, mitä ei ollut tuntenut vuosiin, että kaikki ollut teennäistä ne käyttövuodet."


Juonto: Elina on nyt ollut kuivilla kolme vuotta. Hän ei ole tehnyt terveyskeskuslääkäristään kantelua Valviraan. Elina pelkää, että asian julkistaminen heikentäisi entisestään hänen asemaansa terveydenhuollossa.


MOT:n kysyi useiden terveyskeskusten PKV-lääkemääräämispolitiikkasta. Kyselystä kävi ilmi että Elinan kotipaikkakunnalla rauhoittavien sekä unilääkkeiden määräämistä sekä reseptien uusimisesta ohjeistettiin vasta vuonna 2006.

"Elina": "Mä vaan toivon, että se lääkäri on oppinut mun kohdalla, ett kun se näki mitä se aine tekee, miten pitkälle siinä voi mennä, ett se ei tee sitä kellekään toiselle."

Loppu.